21.01.2013
Saarikko, Lindtman, Kyllönen ja Autto KuntaÄläyttävät vuoden 2013
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla www.kaks.fi ruotivat vuoden 2013 ajan viikoittain neljä eturivin nuorta poliitikkoa kaupunkeja, kuntia ja yhteiskuntaa.
Uudet blogistit ovat kansanedustaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) Turusta, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman (sdp) Vantaalta, liikenneministeri ja kansanedustaja Merja Kyllönen (vas) Suomussalmelta sekä kansanedustaja Heikki Autto (kok) Rovaniemeltä. Kirjoittajien keski-ikä on noin 30 vuotta. He kaikki tuntevat valtakunnan politiikan ja ovat myös omien kuntiensa valtuustoissa.
Blogit aloittaa Saarikko 8.1.2013, seuraavalla viikolla on vuorossa Lindtman, sitten Kyllönen ja Autto. Jokainen heistä kirjoittaa vuoden aikana 11 blogia. Seuraa ja kommentoi.
Merja Kyllönen: Otetaan oppia pioneerityöstä
Kuntauudistuksen haasteita ratkoessa kannattaisi kääntää katse Kainuuseen.
Kainuun hallintokokeilussa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, toisen asteen koulutuksen sekä maakunnan liiton palvelut ja päätöksenteko koottiin yhteen (päivähoitoa lukuunottamatta). Vuosina 2005-2012 palveluiden järjestämisvastuu oli maakunnalla, ja päätösvaltaa alueiden kehittämisen määrärahoihin lisättiin. Päätöksiä tehtiin vaaleilla valitulla maakuntavaltuustolla.
Tampereen yliopisto teki riippumattoman arvioinnin kokeilusta. Kokeilu osoittautui kokonaisuutena menestykseksi. Ehjät palvelukokonaisuudet ja rahoitusmalli leikkasivat menoja. Menokasvun puolittaminen vaikutti merkittävästi alueen kuntatalouteen.
Sosiaalipalveluita kehitettiin ja erikoissairaanhoidossa olimme usean vuoden aikana kärjessä. THL:n suorittaman tutkimuksen mukaan Kainuu oli kärkisijoilla alueiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työsarkaakin jäi, erityisesti lähipalveluiden määrittelyn osalta.
Koulutuksessa yhteistyö syventyi merkittävästi. Myös byrokratia keventyi. Seitsemästä organisaatiostä päästiin kolmeen, ja Kainuussa oli halua yhdistää nämäkin yhdeksi. Kokeilu osoitti maakuntien tarvitsevan erilaisia ratkaisuja. Kainuussa tehtiin merkittävää pioneerityötä.
Rohkenisin väittää, että Kainuun hallintokokeilu kaatui lopulta siihen, että lähipalvelun määritelmästä ei löydetty yhteistä ymmärrystä. Tämä on kynnyskysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa.
Kuntien ja toimijoiden pitää voida luottaa toinen toisiinsa, muuten järkevä yhteistyö ei onnistu.
Merja Kyllönen
