2.06.2014
Kunnissa ympäri Suomen käy tuttu kevätkuhina, kun koulukkaat ja opiskelijat ovat jäämässä kesälaitumille. Osa jatkaa ensi syksynä tutussa opinahjossa, mutta osa valmistuu ja suuntaa joko jatko-opintoihin tai elämän muihin haasteisiin. Kevään juhliin liittyy aina odotusta, toiveita, iloa ja hitunen haikeuttakin. Tutut ympyrät ja tutut kaverit eivät kaikki jatkukaan entisen laisina, vaan uusi arki odottaa uusine seikkailuineen.
Jokainen koulunsa päättävä on ansainnut lahjakseen siivet ja juuret. Siivet, joilla lentää ajatusten siivillä ja uskaltaa tavoitella, mitä ikinä elämässään unelmoi. Juuret, jotka pitävät kiinni elämässä kaikissa niissä maailman tuulissa, jotka joskus meitä riepottavat liiankin lujaa. Elämän kauneimmat lahjat ovat yleensä pienissä paketeissa, näkymättömissä. Ne lahjoja, joita voimme toisille antaa ystävyydessä ja välittämisessä. Mikään maallinen ei koskaan korvaa, sitä mitä me olemme toinen toisillemme ja millaisen lahjan annamme omalla läsnäolollamme.
Tänäkin keväänä, ollaan läsnä kaikkien rakkaidemme juhlissa, muistetaan ammattiin valmistuneita, lukiosta lakkinsa saaneita ja muita koulunsa päättäviä. Lyhytkin yhdessä vietetty aika on lahja, jota emme voi rahalla hankkia ja saajalleen se on osoitus siitä, että me välitämme ja arvostamme hänen ponnistelujaan elämässä eteenpäin.
Näillä ajatuksilla onnea ja menestystä jokaisen lapsen ja nuoren elämään, jotka astelette opinahjoistanne kesälaitumille.
Merja Kyllönen
Kommentoi