blogi / 28.12.2015

Heikki Autto: Kuntien velkakatto ei liene realismia

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

30.01.2013

Saarikko, Lindtman, Kyllönen ja Autto KuntaÄläyttävät vuoden 2013

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla www.kaks.fi ruotivat vuoden 2013 ajan viikoittain neljä eturivin nuorta poliitikkoa kaupunkeja, kuntia ja yhteiskuntaa.

Uudet blogistit ovat kansanedustaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) Turusta, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman (sdp) Vantaalta, liikenneministeri ja kansanedustaja Merja Kyllönen (vas) Suomussalmelta sekä kansanedustaja Heikki Autto (kok) Rovaniemeltä. Kirjoittajien keski-ikä on noin 30 vuotta. He kaikki tuntevat valtakunnan politiikan ja ovat myös omien kuntiensa valtuustoissa.

Blogit aloittaa Saarikko 8.1.2013, seuraavalla viikolla on vuorossa Lindtman, sitten Kyllönen ja Autto. Jokainen heistä kirjoittaa vuoden aikana 11 blogia. Seuraa ja kommentoi.

Heikki Autto: Kuntien velkakatto ei liene realismia

Suomella on nopeasta velkaantumisesta huolimatta edelleen vahva luottamus kansainvälisten luotottajien piirissä. Parhaan mahdollisen AAA – luottoluokituksen säilyttäminen on tärkeää, jotta velanhoidon kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Myös kunnat saavat lainarahansa edelleen edullisesti. Suomessa kunnat takaavat toisensa Kuntien takauskeskuksen kautta ja saavat edullista lainarahaa omistamaltaan Kuntarahoitukselta. Tämä mahdollistaa kaikille kunnille – myös taloutensa puolesta rapakunnossa oleville – erittäin edullisen lainarahan.

On selvää, että investointeja varten – vaikkapa sen seitsemänkymmentäluvulla rakennetun homekoulun korjaamiseksi tai uuden asuinalueen kunnallistekniikan rakentamiseksi – on hyvä saada edullista lainaa. On koko yhteiskunnan etu, että kaikki kunnat pystyvät tekemään tarpeelliset investoinnit.

On kuitenkin olemassa myös vahva epäilys siitä, että liian halpa lainaraha alkaa käytännössä johtaa paitsi turhiin investointeihin, myös erilaisten tarpeellisten uudistusten jarruttamiseen. Kun todellista taloudellista pakkoa ei ole – ei, vaikka kunnan talous olisi kuinka kuralla – ei uudistuksiakaan tahdo tapahtua.

Syömävelan ottamista ei voi hyväksyä. Kunnallinen itsehallinto on Suomen perustuslain mukaan kuitenkin niin vahva, että minkäänlainen velkakatto ei liene edes teoriassa mahdollinen. Niinpä pallo onkin nyt uusilla valtuustoilla, joille jää vastuu velkaantumisen pysäyttämisestä ja veronkorotuskierteen katkaisemisesta. Nyt ei ole varaa langeta halvan velkarahan houkutukseen, vaan on tehtävä rohkeasti uudistuksia, joita hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi tarvitaan.

Heikki Autto