15.01.2013
Saarikko, Lindtman, Kyllönen ja Autto KuntaÄläyttävät vuoden 2013
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla www.kaks.fi ruotivat vuoden 2013 ajan viikoittain neljä eturivin nuorta poliitikkoa kaupunkeja, kuntia ja yhteiskuntaa.
Uudet blogistit ovat kansanedustaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) Turusta, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman (sdp) Vantaalta, liikenneministeri ja kansanedustaja Merja Kyllönen (vas) Suomussalmelta sekä kansanedustaja Heikki Autto (kok) Rovaniemeltä. Kirjoittajien keski-ikä on noin 30 vuotta. He kaikki tuntevat valtakunnan politiikan ja ovat myös omien kuntiensa valtuustoissa.
Blogit aloittaa Saarikko 8.1.2013, seuraavalla viikolla on vuorossa Lindtman, sitten Kyllönen ja Autto. Jokainen heistä kirjoittaa vuoden aikana 11 blogia. Seuraa ja kommentoi.
Antti Lindtman: Vahva metropolihallinto on todennäköisin vaihtoehto
Viime viikolla valmistui metropolialueen esiselvitys, joka hahmottelee alueen kehitystä kolmen eri vaihtoehdon pohjalta. Selvitys osoittaa, että järkevin vaihtoehto alueen kehittämiseksi näyttäisi olevan vähäisten kuntaliitosten ja vahvan metropolihallinnon malli. Se myös näyttää kaikkein todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
Selvityksen c-vaihtoehtomalli perustuu Suur-Helsinkiin, jota ei voi pitää järkevänä saatika todennäköisenä. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa kasvusta tulee suuntautumaan 4 pääkaupunkiseudun kunnan ulkopuolelle. Siksi vaihtoehto ei vastaa niihin haasteisiin, joita koko Helsingin seutu kohtaa tulevaisuudessa. Näyttää myös siltä, että puoli vuosisataa vanhana ideana tämä vaihtoehto kohtaa eniten poliittista vastustusta.
Selvityksen b-vaihtoehtomallissa ehdotetaan muodostettavaksi Suur-Vantaa, Suur-Espoo ja suurempi Helsinki. Yhä suuremmat pääkaupunkiseudun kunnat eivät yksin vastaisi koko seudun kilpailukykyhaasteisiin ja pahimmassa tapauksessa epäterve kilpailu ”hyvistä” veronmaksajista lisääntyisi entisestään vahvojen kuntien välillä. On myös vaikea nähdä, että esim. Järvenpään torjuneille Tuusulan ja Keravan päättäjille Vantaa maistuisi sen paremmin, ellei pakkoa tule. Ja eihän sitä tule. Näin ollen vaihtoehto lienee myös poliittisesti utopiaa.
Selvityksen ensimmäinen vaihtoehto, eli vahvan metropolihallinnon malli, ratkaisisi seudun kipeimmät ongelmat. Rakennettavan metropolihallinnon pitää kuitenkin olla riittävän vahva ja kunnista riippumaton. Tämä edellyttää vaaleilla valittuja päättäjiä ja itsenäisyyttä myös talouden osalta. Joskin vaihtoehdossa esitettyjen osaliitosten merkitys kokonaisuuden kannalta lienee rajallinen.
Yhteenvetona voi todeta, ettei mikään selvityksen kuntarakennevaihtoehdoista ei ratkaise seudun ongelmia. Ratkaisun avaimet löytyvät a-vaihtoehdon metropolimallista. Alueen poliittiset reunaehdot tuntien näyttää myös siltä, että vahvan metropolihallinnon malli on loppujen lopuksi hyväksyttävissä vähäisillä hampaiden kiristelyillä.
Antti Lindtman