9.04.2013
Globalisoitunut talous ja elinkeinoelämän rakennemuutos kohtelevat paikkakuntia kovin eri tavoin. Aikaisemmin erittäin hyvin menestynyt kunta saattaakin varsin nopeasti olla kriisin partaalla. Nokian ja sen myötä Salon kohtalo ovat tästä hyvä esimerkki. Toisaalta kaivannaisteollisuuden menestys Pohjois-Suomessa hyödyttää meitä kaikkia. Alueet siis eriytyvät ja ennustamisen vaikeus kasvaa.
Maan hallitus päätti valtion talouden kehyksistä vuosille 2014 – 2017 hyvin epävarmassa taloustilanteessa, joka edelleen on olennaisesti toinen kuin mistä hallitus aloitti kesällä 2011. Kuitenkin tavoitteesta valtion velkasuhteen kääntämiseksi alenevalle uralle 2015 mennessä pidetään kiinni.
Kehysriiheen oli ladattu ennätysmäisen paljon erilaisia, myös kuntia koskevia asioita. Lopputuloksista on käyty laajaa keskustelua ja vaikutusten arviointi monelta osin on vielä kesken. Tämä koskee niin kunta- ja sote – uudistusta kuin kuntatalousvaikutuksia.
Kuntien valtionosuuksia leikataan hallituksen päätöksin yhteensä runsaalla 1300 miljoonalla eurolla vuosina 2012 – 2017. Tämä vastaa noin 1,3 %-yksikön kunnallisveron tuottoa. Toisaalta hallitus laajentaa kuntien veropohjaa ja on luvannut hallitusohjelman mukaisesti kompensoida kuntien verotulomenetykset täysimääräisesti. Tämän päätöksen toteutumista on nyt päättäväisesti seurattava ja varmistettava se, että se todella toteutuu aiempien päätösten mukaisesti.
Keskeistä verotulojen kompensoinnissa ovat paljon keskustelua herättäneet dynaamiset vaikutukset. Hallitus uskoo siihen, että tehdyt verolinjaukset lisäävät talouden kasvua ja sitä kautta työllisyyttä. Viime kädessä juuri kasvu ja työllisyys ratkaisevat myös kuntatalouden kohtalon – eivät hallinnolliset tai muut rakenteelliset muutokset, vaikka niilläkin on oma merkityksensä pidemmällä aikavälillä.
Antti Lindtman
Kommentoi