14.08.2013
Esimerkiksi entinen pääministeri Matti Vanhanen on esittänyt kuntien henkilöstön määrän voimakasta supistamista, jotta kuntien tuottavuutta saataisiin nostettua.
Julkisista palvelutehtävistä jo kaksi kolmasosaa hoidetaan kuntien toimesta. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto sekä opetustoimi eli kunnilla on käytännössä vastuu kansalaisten lähipalveluista. Niinpä kuntien tehtävät ovat hyvin työvaltaisia ja asiakasläheisiä. Hallinnon rooli on erittäin pieni, vain noin 3 % toimintamenoista.
Työvaltaisella kunta-alalla työpaikkojen nopea vähentäminen johtaisi lakisääteisten palvelujen laadun ja saatavuuden voimakkaaseen heikkenemiseen, joten kehitys ei nykyisen lainsäädännön puitteissa ole mahdollista.
Kansainvälisesti vertaillen Suomen kuntasektori pärjää hyvin niin toiminnan tehokkuuden kuin taloudellisuuden osalta. Esimerkiksi terveydenhuoltomme bruttokansantuoteosuus on OECD-vertailussa hyvin kohtuullinen. Pohjoismaista Suomessa on lähes samoilla velvoitteilla pienemmät julkisen toiminnan BKT- ja työllisyysosuudet kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Näissä maissa talouskehitys on meitä suotuisampaa. Julkisten palvelujen hallittu kehittäminen voikin vahvistaa yhteiskuntamme kilpailukykyä.
Suomessa kuntapalveluiden kokonaismenot suhteessa kansantuotteeseen eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisten 20 vuoden aikana, vaikka kuntasektorin tehtäväkenttä ja vastuut ovat merkittävästi kasvaneet. Vuonna 1990 kuntasektorilla oli noin 460 000 työntekijää – nyt noin 440 000. Kuntasektorin tuottavuuskehitys on siis ollut poikkeuksellisen hyvää.
Talouslukujen lisäksi tulee seurata myös palvelun laatua ja vaikuttavuutta sekä työelämän laatua. Lisäksi tulee edistää parhaita käytäntöjä sekä seurata jo toteutettuja tuottavuustoimia. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden ICT-järjestelmät ovat keskeisessä asemassa hyvinvointipalveluiden tuottavuushyötyjen aikaansaamisessa. ICT-järjestelmiä yhteen sovittamalla kyetään kohdistamaan voimavarat paremmin ydintoimintoihin.
Antti Lindtman
Kansanedustaja
Kommentoi