8.01.2013
Saarikko, Lindtman, Kyllönen ja Autto KuntaÄläyttävät vuoden 2013
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla www.kaks.fi ruotivat vuoden 2013 ajan viikoittain neljä eturivin nuorta poliitikkoa kaupunkeja, kuntia ja yhteiskuntaa.
Uudet blogistit ovat kansanedustaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) Turusta, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman (sdp) Vantaalta, liikenneministeri ja kansanedustaja Merja Kyllönen (vas) Suomussalmelta sekä kansanedustaja Heikki Autto (kok) Rovaniemeltä. Kirjoittajien keski-ikä on noin 30 vuotta. He kaikki tuntevat valtakunnan politiikan ja ovat myös omien kuntiensa valtuustoissa.
Blogit aloittaa Saarikko 8.1.2013, seuraavalla viikolla on vuorossa Lindtman, sitten Kyllönen ja Autto. Jokainen heistä kirjoittaa vuoden aikana 11 blogia. Seuraa ja kommentoi.
Annika Saarikko: Maakunta murretaan pois
Suomalaisuus on palapeli, joka rakentuu erilaisista paikallisista identiteeteistä. Perinteisesti suomalaiset ovat olleet ylpeitä kotiseudustaan ja juuristaan. Niissä rakentunut ajattelutapa kulkee mukana läpi elämän.
Pitkien etäisyyksien maassa on vuosisatojen saatossa syntynyt vahvoja alueellisia erityispiirteitä. Kotikunnan ohella maakunnallinen identiteetti on meissä vahva – esimerkiksi riittänee eteläpohjalaiset.
Identiteetin ylläpitämisen ohella maakunnat ovat maamme erilaisia osa-alueita ja paikallista osaamista kokoavia hallinnollisia voimia. Parhaimmillaan maakunta on paljon enemmän kuin sen koostavan kuntien summa.
Suomalaisessa hallintokulttuurissa maakuntaliitoilla on ollut tärkeä tehtävä. Nyt ajattelu on murtumassa. Kataisen hallitus on onnistunut säästämään yhdessä asiassa tehokkaasti ja ilman hallituksen sisäisiä soraääniä. Tämä säästökohde on ollut maakuntien kehittämisraha. Momentin määräraha oli vielä vuonna 2011 noin 32 miljoonaa euroa, viime vuonna 15 miljoonaa euroa. Ensi vuonna määräraha on alenemassa eduskunnan päättämästä lisärahasta huolimatta noin 11,9 miljoonaan euroon.
Toinen merkittävä muutos on se, että maakuntien kehittämisrahan päätösvalta on siirretty lähes kokonaan ministeriön alaisen osaamiskeskusohjelman alle. Tämä ei tuo maakuntien oman asiantuntemuksen hyödyntämistä määrärahojen jakamisessa.
Maakunnan kehittämisraha on tarjonnut nopean ja ketterän tavan käynnistää aluekehityksen kannalta merkittäviä, maakunnallisia kehittämishankkeita. Kehittämisraha on ollut myös nopea apu esim. rakennemuutostilanteissa, kun tarvitaan välitöntä ja paikallista reagointia.
Maakuntien merkityksen sivuuttaminen tuntuu olevan hallitukselle ideologinen kysymys. Siitä kertoo myös se, että Keskustan esittämä ratkaisu palvelujen järjestämiseksi maakunnallisen päätöksenteon ja yhteistyön turvin ei hallitukselle kelpaa edes selvitettäväksi vaihtoehdoksi.
Omassa kotimaakunnassani Varsinais-Suomessa viime vuosi oli raskas. Jokaista seutukuntaa kohtasivat vaikeudet. Nokialaisten lähtöpassit Salon seudulla, kasitien rakennustöistä syntynyt farssi Vakka-Suomessa ja vielä vuoden päätteeksi telakkatilauksen ja sitä kautta tuhansien maakunnallisten ja turkulaisten työpaikkojen menetys. Nyt jos koskaan täällä tarvitaan vahvaa maakunnallista voimaa ja yhteistyötä.
Annika Saarikko
