Vastausvaihtoehtoja oli kolme: useimmiten hyväksyttävää, joskus hyväksyttävää ja ei koskaan hyväksyttävää. Kysymys ulotettiin koskemaan Suomen lisäksi ulkomaita, koska tutkimusten mukaan Suomessa viranomaisen avointa lahjontaa tapahtuu varsin harvoin.
Selvä enemmistö suomalaisista ei hyväksy missään tilanteessa Suomessa eikä ulkomailla sitä, että tarjoaisi virkamiehelle rahaa, lahjaa tai vastapalvelusta selviytyäkseen hankalasta tilanteesta. Noin joka kymmenes voisi ajatella tarjoavansa rahaa (10 %) tai lahjan (12 %) jossakin tilanteessa. Viidennes (21 %) tohtisi luvata jonkinlaista vastapalvelusta ikävien seuraamuksen välttämiseksi tai saadakseen itselleen suotuisan päätöksen.
Viidennes nuorista olisi tukalassa tilanteessa valmis tarjoamaan rahaa virkamiehelle
Suomalaisten näkemykset lahjonnasta ovat muuttuneet vuodesta 2019 tiukemmiksi. Niiden osuus, jotka eivät hyväksy lahjontaa missään olosuhteissa on lisääntynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä. Tuloksista käy ilmi, että etenkin nykyiset 18–30-vuotiaat nuoret suhtautuvat lahjontaan nuivemmin kuin vastaavan ikäiset kuusi vuotta sitten. 18–30-vuotiaat ovat kuitenkin vielä nykyisinkin keskivertoa alttiimpia hyväksymään viranhaltijan voitelun ainakin jossakin tilanteissa.
Koulutustaso on jossain määrin yhteydessä näkemyksiin. Mitä enemmän koulutusta, sitä useammin tuomitaan lahjuksen tarjoaminen. Myös puoluekanta heijastuu näkemyksiin viranomaisen voitelun hyväksyttävyydestä. Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista tuomitsee rahan, lahjan tai vastapalveluksen tarjoamisen viranomaiselle kaikissa olosuhteissa. Kuitenkin perussuomalaisten kannattajista jonkin verran keskimäärää suurempi osa on valmis ymmärtämään, ainakin joissakin tilanteissa, yrityksen voidella viranomaista. Keskimäärää enemmän asiaa paheksuvia mielipiteitä ilmenee kokoomuksen, SDP:n ja keskustan kannattajien keskuudessa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta tuloksissa on, se, että kunnan palveluksessa olevat työntekijät suhtautuvat selvästi keskimäärää ymmärtävämmin vastapalveluksen tarjoamiseen virkamiehelle jonkin edun tai palveluksen saamiseksi. Vastapalveluksen tekeminen tarkoittaa usein lahjonnan kaltaista toimintaa.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 29.11. – 3.12.2025. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.001. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
HUOM! Kyselyn tutkimusosiossa tarkastellaan tuloksia laajemmin taustaryhmittäin.
Lisätiedot:
Tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit