Vastaajille esitettiin seuraava kysymys johdantoineen.
”Kunnat, maakunnat ja valtiot ovat toisiinsa nähden erilaisia elinvoimaltaan ja ne kehittyvät eri tavoin. Millaiseksi koet seuraavien alueellisten kokonaisuuksien kehityksen ja tulevaisuuden?”
Suomen kehityksen ja tulevaisuuden osalta mielipiteet painottuvat kolkkoon suuntaan. Vain viidennes arvioi Suomen tulevan kehityksen paremmaksi kuin muiden EU-maiden (21 %). Kolmannes uskoo keskivertoiseen kehitykseen (31 %). Lähes kaksi viidestä näkee, että Suomi putoaa rattailta verrattuna muihin EU-maihin (38 %).
Kolmannes kokee, että Euroopan kehitys ja tulevaisuus verrattuna muihin maanosiin on auvoisempi (32 %). Yli neljännes on pessimistinen Euroopan suhteen ja olettaa muiden maanosien kirineen tai kirivän Euroopan ohitse (29 %).
Kansalaisista enemmistö uskoo, että oman asuinkunnan nykyinen kehitys ja tulevaisuus on paljon tai ainakin jonkin verran parempi kuin muilla maakunnan kunnilla (52 %). Vain kuudesosa arvioi, että asuinkunnan kehitys on heikompi (16 %). Luvuissa heijastuu se, että valtaosa vastaajista asuu isoissa kaupungeissa.
Lähes puolet arvioi oman maakunnan tulevaisuuden paremmaksi kuin muiden maakuntien maassamme (46 %). Pessimistisiä mielialoja löytyy viidenneksen verran (19 %). Reilu neljännes katsoo, että oma maakunta pärjää yhtä hyvin tai huonosti kuin muutkin maakunnat (28 %).
Yksi valoisimmista tutkimustuloksista on nuorten optimistisempi suhtautuminen muihin ikäryhmiin verrattuna. Nuorten 18–30-vuotiaiden keskuudessa on keskimäärää enemmän tulevaisuudenuskoa riippumatta arviointikohteesta: esimerkiksi kaksi kolmesta (66 %) suhtautuu optimistisesti asuinkuntansa kehitykseen ja tulevaisuuteen.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 19.–24.9.2025. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.019. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
HUOM! Tutkimuksen tulokset taustaryhmittäin löytyvät tutkimusosiosta, lue täältä
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit