Muutto asuinkunnasta toiseen kuntaan houkuttaa yhtä viidestä (20 %). Yli puolet suomalaisista kertoo puolestaan olevansa enemmän tai vähemmän innottomia muuttamaan kokonaan toiseen asuinkuntaan (55 %). Muita kiinnostuneempia asuinkunnan vaihdoksesta ovat maaseutumaisissa kunnissa asuvat sekä opiskelijat ja pienituloiset. Eläkeläisiä asia ei juurikaan kiinnosta.
Viidennes (20 %) kyselyn vastaajista arvioi, että muutto toiselle asuinalueelle kotikunnassa on erittäin tai melko todennäköistä seuraavan parin kolmen vuoden sisällä. Yli 900 000 täysi-ikäistä suomalaista pitää siis muuttoa kunnan sisällä mahdollisena parin kolmen vuoden sisällä.
Tyytyväisyys omaan nykyiseen asuinalueeseen on yhteydessä arvioon muuton todennäköisyydestä kunnan sisällä. Asuinalueeseen tyytymättömistä lähes joka toinen pitää muuttamista toiselle asuinalueelle todennäköisenä (45 %).
Muuttoa toiseen asuinkuntaan lähivuosina pidetään hieman vähemmän todennäköisenä kuin muuttoa nykyisen asuinkunnan sisällä. Suomalaisista noin kuudesosa pitää erittäin tai melko todennäköisenä siirtymistä toiseen asuinkuntaan muutaman vuoden sisällä (17 %). Kolme neljästä vierastaa ajatusta muuttamisesta johonkin toiseen kuntaan (76 %).
Tutkimuksen toteutus
KAKSin Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä asumisesta ja muuttoalttiudesta toiseen asuinympäristöön. Teemaa lähestyttiin monipuolisella kysymyksenasettelulla. Vastaajilta tiedusteltiin
- tyytyväisyyttä omaan nykyiseen asuntoon, asuinalueeseen ja asuinkuntaan,
- muuttohaluja ja muuton todennäköisyyttä toiselle asuinalueelle nykyisessä asuinkunnassa,
- muuttoaikomuksia kokonaan toiseen asuinkuntaan ja miten henkilökohtaiset olosuhdetekijät vaikuttaisivat siihen sekä
- kuinka tärkeitä erilaiset uuden paikkakunnan ominaisuudet olisivat muuttoharkinnassa.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 19.9.–24.9.2025. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.019. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
HUOM! Tutkimuksen kaikkien aiheiden tulokset taustaryhmittäin löytyvät tutkimusosiosta, lue täältä.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit