Tämä kirjoitus perustuu Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaan Yhdenvertaisen oppimisen tuen kehittäminen lukioissa -tutkimukseen. Tutkimuksessa haastateltiin keväällä 2025 suomen- ja ruotsinkielisiä rehtoreita eri puolilta Manner-Suomea ja kartoitettiin oppimisen tuen hyviä käytänteitä, resursseja sekä tukea rajoittavia tekijöitä ja kehitystarpeita. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin lukioiden rehtorit, koska he ovat keskeisiä toimijoita oppimisen tukeen liittyvässä päätöksenteossa ja tukikäytänteiden kehittämisessä.
Tutkimuksen mukaan oppimisen tuen toteuttamiseen lukioissa vaikuttavat lukion ulkopuolinen toimintaympäristö, sisäinen toimintakulttuuri, henkilöstö, oppimisen tuen käytänteet, opiskelijat sekä fyysinen opiskeluympäristö. Kuvaamme seuraavaksi tiiviisti tutkimuksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset.
Kielellisen tasa-arvon vahvistaminen
Oppimisen tuen toteuttamiseen lukioissa vaikuttaa laajempi toimintaympäristö lakeineen ja säädöksineen. Ruotsinkielisissä lukioissa haasteena nähtiin käännöstekstien puute ja osin niiden heikko laatu. Esimerkiksi tukimateriaaleja ei ole välttämättä käännetty ruotsiksi ja ruotsinkielistä oppimateriaalia ei ole tarpeeksi saatavilla. Oppimisen tuen kielellistä yhdenvertaisuutta voidaan vahvistaa tuottamalla lukion opetussuunnitelman mukaista oppimateriaalia myös ruotsiksi sekä tarjoamalla koulutuksenjärjestäjille laadukkaat käännökset kaikista toimintaa säätelevistä laeista ja säädöksistä samaan aikaan suomenkielisten versioiden kanssa.
Lukioiden kehitystyön välisten erojen kaventaminen
Osalla lukioista on ollut erityisopettajaresurssia käytettävissä jo ennen kuin lainsäädäntö sitä edellytti. Lukioiden oppimisen tuen käytänteet ja kehitystyö ovatkin eri vaiheissa: osassa lukioista on jo hyvin vakiintuneet käytänteet siinä missä toiset lukiot ovat vielä alkutekijöissään etsimässä toimivia ratkaisuja. Lukiot ovat ansiokkaasti tehneet kehitystyötä erilaisten hankerahoitusten turvin, mutta tarvetta kehitystyön tukemiselle on edelleen erityisesti niissä lukioissa, joissa oppimisen tuen käytänteiden kehittäminen on alkuvaiheessa. Resursseja tulisi kohdentaa systemaattisemmin oppimisen tuen ja erityisopetuksen käytänteiden kehittämiseen lukiolaisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien lisäämiseksi.
Opetushenkilöstön myönteisen suhtautumisen vahvistaminen oppimisen tukeen
Opetushenkilöstöstä oppimisen tuen tarjoaminen on suurelta osin aineenopettajien ja erityisopettajien vastuulla. Opettajat suhtautuvat eri tavoin oppimisen tuen tarjoamiseen ja tuen tarpeessa oleviin opiskelijoihin. Oppimisen tuen toteuttamista ja kehittämistä haastavat tukeen varauksellisesti suhtautuvat opettajat, jotka eivät esimerkiksi koe tuen tarjoamisen kuuluvan lukioon tai jotka eivät koe oman osaamisensa olevan riittävää opiskelijoiden tarpeisiin vastaamiseen.
Rehtorit toivoivat täydennyskoulutusta ja aineenopettajien koulutukseen enemmän erityispedagogisia opintoja osaamisen lisäämiseksi. Myönteistä suhtautumista voidaan myös vahvistaa esimerkiksi verkostoitumalla ja jakamalla hyviä käytänteitä. Ryhmäkokojen pitäminen kohtuullisina mahdollistaa osaltaan paremman opiskelijatuntemuksen kehittymisen sekä varhaisen tuen tarpeiden tunnistamisen. Tarjotun tuen vaikutusten näkeminen käytännössä voi olla myönteinen kokemus myös opettajille ja lisätä heidän haluaan tarjota oppimisen tukea.
Riittävien opetusresurssien ja saavutettavien tilojen turvaaminen
Erityisopetusresursseissa on suurta vaihtelua ja etenkin pienemmissä lukioissa erityisopettaja on usein jaettu yläkoulun tai toisen oppilaitoksen kanssa. Aikaresurssi määrittää hyvin pitkälle sen, missä määrin erityisopettaja pystyy esimerkiksi osallistumaan samanaikaisopetuksen toteuttamiseen tai oppilaitoksen sisäiseen kehitystyöhön välttämättömien työtehtävien ohella. Riittävien resurssien lisäksi huomiota tulisi kiinnittää opiskeluympäristöön. Rehtorit mainitsivat haastatteluissa rauhallisten ja saavutettavien tilojen sekä kohtuullisen kokoisten lukioiden ja opetusryhmien merkityksen oppimisen tuen toteuttamiselle.
Oppimisen tuen ja erityisopetuksen käytänteiden kehittäminen sekä palautteen kerääminen
Oppimisen tuen ja erityisopetuksen toteuttaminen lukioissa edellyttävät jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Onnistunut kehitystyö pohjautuu koulun johdon tarjoamaan tukeen ja koulun toimintakulttuuriin, jossa suhtaudutaan myönteisesti toimintojen kehittämiseen ja kokeiluihin. Kehitystyö edellyttää systemaattista osallistumista opetushenkilöstön ja muiden ammattilaisten lisäksi opiskelijoilta. Tärkeää onkin, että oppimisen tuen kehittäminen lukioissa on lukion yhteinen tavoite, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.
Lue kaksikielinen tutkimusraportti täältä.
Pihlainen, K., Kujala, E., Svens-Liavåg, C., Turunen, I. & Ström, K. 2025. Yhdenvertainen oppimisen tuki lukiossa – Likvärdigt stöd för lärande i gymnasiet. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisut-sarjan julkaisu nro 125.
Lisätietoja: yliopistotutkija Kaisa Pihlainen, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.pihlainen@uef.fi
Kommentit