Lähipalveluja jokaiseen kuntaan
TE2024-uudistuksen myötä työllisyysalueet pyrkivät ensisijaisesti vahvistamaan lähipalveluja. Kuntien tuottamina palveluista halutaan helposti saavutettavia henkilökohtaisia palveluja, joita on tarjolla jokaisessa kunnassa. Työnhakijapalvelut pyritään tuottamaan yhden luukun palvelumallilla ja matalalla kynnyksellä. Myös työnantajille suunnattuja palveluja parannetaan niin, että ne ovat saatavissa yhdestä palvelupisteestä lähipalveluna ja että ne tukevat paremmin paikallista yritystoimintaa.
Digitaalisten palvelujen kehittäminen jatkuu
Vaikka lähipalvelut ovat tärkeitä, digitaalisten palvelujen kehittäminen on myös keskeistä. Digitalisaation hyödyntäminen tehostaa palveluja ja tarjoaa vaihtoehtoja niille, jotka haluavat ja kykenevät käyttämään digitaalisia palveluja.
Oulun seudulla kehitetään innovatiivisia tekoälyratkaisuja, jotka tekevät palveluprosesseista nopeita ja sujuvia. Tekoälytyökalun kehittämisen onnistuminen riippuu järjestelmäkehityksestä ja edellyttää yhteistyötä valtion kanssa. Tämä osoittaa, että kunnissa on paljon osaamista ja innovatiivista kehittämispotentiaalia, jota tulisi hyödyntää yleisemmin työllisyyspalvelujen parantamiseksi.
Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen integroinnilla tavoitellaan tehokkuutta
TE-palvelujen järjestäjinä kunnilla on entistä suuremmat mahdollisuudet edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Erityisesti E-palvelut nähtiin välineenä edistää alueen elinvoimaa, mutta elinvoiman vahvistamiseen tarvitaan paljon muutakin. Kunnat tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Tämä voi johtaa parempiin työllistymismahdollisuuksiin ja yritysten tarpeiden parempaan huomioimiseen. Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen integraatiolla tavoitellaan tehokkuutta ja työvoiman parempaa saatavuutta.
Esimerkkitapausten perusteella Oulun seudun työllisyysalueella on hyvät edellytykset T- ja E-palvelujen integroimiselle, sillä vastuukunta Oulu siirsi laajasti toimivaltuuksia sopimuskunnille lakisääteisten palvelujen tuottamisessa. Tämä mahdollisti vuoden 2025 alusta alkaen sopimuskunnille tehokkaan työllisyys- ja elinkeinopalvelujen yhteensovittamisen, sillä alueen kunnat hoitavat myös elinkeinopalvelunsa itse tai omien liikelaitostensa tuella. Vastuukunta Oululla on otolliset mahdollisuudet integroinnille, sillä siellä kaupunki on keskittänyt työllisyys- ja elinkeinopalvelut Business Oululle, mikä mahdollistaa tehokkaan ja yhtenäisen palvelutuotannon.
Palveluinnovaatioita tarvitaan paikallisiin tarpeisiin vastaamiseksi
Uudet palvelumallit ja rohkeat kokeilut ovat keskeisiä työllisyyspalvelujen kehittämisessä. Kunnat voivat rakentaa uusia palvelumalleja ja toimintatapoja, jotka vastaavat paremmin paikallisiin tarpeisiin. Innovaatioiden avulla voidaan kehittää uusia tukimuotoja, jotka ovat joustavia ja vähemmän byrokraattisia. Työllisyysalueet ja kunnat toivovat lainsäädäntöön muutoksia, jotka mahdollistaisivat palvelujen joustavamman kohdentamisen asiakkaiden tarpeiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan.
Kainuu-Koillismaan työllisyysalueen kunnat päättivät luopua kokonaan valtion maksaman palkkatuen käytöstä työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi. Alueen kunnat valmistelivat yhdessä yhtenäisen työllistämisen kuntalisämallin, joka korvaa valtion palkkatuen. Vuoden 2025 alussa käyttöön otettu harkinnanvarainen työllistämisen kuntalisä on työnantajalle maksettava osittainen tuki haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevan palkkakustannuksiin.
Uusi hyvinvointialueen ja työllisyysalueen yhdyspinta vaatii kehittämistä
Työllisyyspalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyspinnan kehittäminen on tärkeää. Työllisyysalueiden kunnat tekevät yhteistyötä ja hakevat yhtenäisiä toimintatapoja hyvinvointialueiden kanssa, jotta työllistymistä tukevat palvelut ovat yhtäläisiä, saumattomia ja tehokkaita.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ottanut aktiivisen roolin toteuttamalla hankkeita, joissa kehitetään hyvinvointialueen ja työllisyysalueen välistä yhdyspintaa ja lisätään palvelujen vaikuttavuutta. Kehittämistyöllä tavoitellaan entistä kokonaisvaltaisempia ja tehokkaampia palveluja. Hyvinvointialueen kehittämishankkeet kytkeytyvät laajaan työllisyysalueella käynnissä olevaan hankekokonaisuuteen työllisyydenhoidon mallien kehittämiseksi.
Koulutusta integroidaan osaksi työllisyyspalveluja
Työllisyyden edistämisessä ja työnhakijoiden osaamisen parantamisessa koulutus on avainasemassa, ja työllisyysalueet etsivät uusia yhteistyömuotoja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutuksen integrointi työllisyyspalveluihin on haasteellista koulutuksen keskittymisen takia.
Tutkimuksen esimerkkitapaukset osoittavat, että kunnassa sijaitseva oppilaitos tai sen toimipiste on tärkeä yhteistyökumppani työnhakijoiden ammattitaidon ja työelämävalmiuksien kehittämisessä sekä työnantajien rekrytointitarpeisiin vastaamisessa. Koulutuksen keskittymisen vuoksi koulutuksen hyödyntäminen työllisyyden edistämisessä vaatii työllisyysalueilta, kunnilta ja koulutusorganisaatioilta hyvää yhteistyötä, luovia ratkaisuja ja monimuoto-opintojen hyödyntämistä.
Suupohjassa työllisyys- ja koulutuspalvelujen välille syntyi luonteva yhteys, kun vastuuorganisaatioksi ryhtynyt Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksi laajentui Suupohjan koulutus- ja työllisyyskuntayhtymäksi. Nyt samassa organisaatiossa järjestetään sekä koulutus- että työllisyyspalveluja. Vuoksin koulutusosaamista voidaan hyödyntää työnhakijoiden, työnantajien ja maahanmuuttajien kouluttamisessa. Koulutusta voidaan järjestää tarpeen mukaan työllisyysalueen omana toimintana.
Palveluja tehostetaan ja vaikuttavuutta seurataan
Monilla työllisyysalueilla, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, työllisyyspalveluihin käytettävissä oleva rahoitus niukkenee entisestään, joten toimintoja on tehostettava ja lisättävä palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen tehostaminen muuttaa palvelutarjontaa. Työllisyysalueet pyrkivät säästämään vähentämällä ostopalveluja ja tuottamalla yhä enemmän palveluja itse. Esimerkiksi valmennuksia toteutetaan entistä enemmän työllisyysalueiden omana työnä. Ostopalvelujen hankinnassa ja toimenpiteiden suuntaamisessa painotetaan tuloksellisuutta, joten palvelujen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.
Palvelujen painopistettä siirretään työttömyyden hoidosta työvoiman kysyntään vastaamiseen
Työllisyysalueiden ja kuntien väliset erot työttömyydessä ovat suuria. Itä- ja Keski-Suomessa on alueita, jotka kamppailevat korkean työttömyyden kanssa, kun taas Etelä- ja Länsi-Suomessa on alueita, joilla osaavan työvoiman saatavuus on iso ongelma. Työllisyysalueiden sisälläkin kuntien väliset työttömyyserot voivat olla suuria, joten työllisyysalueet ja kunnat ottivat haltuun TE-palvelut varsin erilaista lähtökohdista. Työllisyysalueet aloittivat toimintansa haastavassa tilanteessa, koska työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät kasvoivat kaikilla alueilla vuonna 2024.
Työllisyysalueilla huomiota on jo kohdistettu tulevaisuuteen, työvoiman kysyntään vastaamiseen ja kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseen. Palvelujen painopisteen siirtyminen työnhakijoiden työllistämisestä työvoiman rekrytointiin ja kansainvälisen työvoiman houkutteluun muuttaa tulevaisuudessa työllisyysalueiden työntekijöiden työnkuvia ja osaamisvaatimuksia. Kansainvälisen rekrytoinnin kehittäminen edellyttää myös työllisyysalueiden välistä yhteistyötä ja valtion tukea.
Kuntien kannattaa hyödyntää rohkeasti uudistuksen mahdollisuudet
TE2024-uudistus on merkittävä askel kohti aikaisempaa vaikuttavampia ja tehokkaampia paikallisia ja alueellisia työllisyyspalveluja. Kunnat saavat aikaisempaa enemmän valtaa ja vastuuta, mikä mahdollistaa palvelujen paremman räätälöinnin paikallisiin tarpeisiin. Mahdollisuuksien lisäksi uudistus tuo kunnille monia haasteita. Yksi suurimmista haasteista on riittävien resurssien varmistaminen palvelujen järjestämiseksi. Kunnat tarvitsevat riittävästi rahoitusta ja osaamista, jotta ne voivat tarjota laadukkaita palveluja. Kunnat tarvitsevat myös valtion tukea lainsäädännön joustavoittamiseen, normien purkamiseen, digitaalisten palvelujen kehittämiseen, tiedolla johtamiseen, vaikutusten arviointiin sekä kansainvälisen rekrytoinnin ja osaamisen kehittämiseen. Uudistus tarjoaa kunnille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää innovatiivisia ja paikallisesti vaikuttavia työllisyyspalveluja. On tärkeää, että kunnat hyödyntävät tämän mahdollisuuden ja syventävät yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa sekä saavat työhön tarvitsemansa tuen ja resurssit. Näin voidaan varmistaa, että uudistus tuo mukanaan toivottuja parannuksia työllisyys- ja elinkeinopalveluihin ja rakentaa pohjaa tulevaisuuden palveluille.
Kirjoitus perustuu Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa tehtyyn tutkimukseen:
Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen ja Virpi Lemponen (2025) Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 123.
Kommentit