TIEDOTE 13.1.2025
Molemmat summat ovat pieniä verrattuna valituksi tulleiden kampanjabudjetteihin eduskunta- ja eurovaaleissa. Tämä viittaa siihen, että aluevaalit koetaan myös puolueissa ns. toisen asteen vaaleiksi eli vähemmän merkittäviksi kuin tärkeimmät vaalit.
Toisaalta aluevaaleissa ehdokkaiden kampanjakulut ovat selvästi suurempia kuin kuntavaaleissa, joissa valituksi tulleiden ehdokkaiden keskimääräiset kampanjakulut liikkuvat vain muutamissa sadoissa euroissa. Suurissa kaupungeissa ehdokkaiden kampanjakulut ovat luonnollisesti paljon keskimääräistä suurempia.
Venhon tutkimuksen perusteella viime aluevaalien ehdokkaat maksoivat selvästi yli puolet (ainakin yli 60 prosenttia) kampanjakuluistaan omasta pussistaan. Puolueiden keskusjärjestöt käyttivät rahaa viime aluevaaleihin noin 4,3 miljoonaa euroa ja piiriorganisaatiot noin 3,3 miljoonaa euroa.
Puolueiden kunnallisjärjestöjen ja puolueiden muiden paikallisjärjestöjen varainhankinnasta saatiin tutkimukseen tietoja vain niukalti, koska niiden ei ole pakko kertoa vaalien rahoitusjärjestelyistä, eikä niillä ole tilinpäätösten julkisuusvelvoitetta.
Venho havaitsi tutkimuksessaan, että nykyinen puoluelainsäädäntö ja vallitsevat ilmoituskäytännöt eivät kykene erottelemaan kaikkia oleellisia ja intressitaustaltaan erilaisia tulolähteitä toisistaan.
Tietoa tutkimuksesta:
Tutkija Tomi Venhon tutkimusraportti ” Puolueiden ja ehdokkaiden kampanjarahoitus vuoden 2022 aluevaaleissa” on julkaistu tänään Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisut-sarjassa.
Lue julkaisu kokonaisuudessaan täältä.
Lisätiedot: venhoto(at)gmail.com
Kommentit