Valtaosa suomalaisista on ainakin melko luottavainen, että Suomessa maanpuolustustahto säilyy korkealla tasolla (82 %) ja Suomen maanpuolustuskyky on vastaisuudessa kansainvälisesti huipputasoa (81 %). Noin puolet uskoo myös, että Suomessa kannattaa perustaa yrityksiä ja yrittää (49 %). Lähes joka toinen arvioi lisäksi, että tieteen ja tutkimuksen voimavarat kehittyvät myönteisesti (48 %).
Kaikilta muilta osin enemmistö suhtautuu lähitulevaisuuden kehitykseen lohduttoman synkkämielisesti. Kansalaisilla on heikosti uskoa siihen, että Suomen ja Venäjän suhteet paranisivat kuluvan vuosikymmenen aikana. Valtaosa ei luota tämän kehityksen toteutumiseen (84 %). Suomalaisten suuri enemmistö on myös epäluottavainen sen suhteen, että kansalaisten luottamus politiikkaan vahvistuisi (85 %) ja että velkaantuminen saataisiin kuriin (74 %). Varsin pessimistisesti kansalaiset suhtautuvat myös siihen, että työpaikkoja olisi runsaasti tarjolla (71 %) tai verotus olisi oikeudenmukaista (68 %).
Vain reilu neljännes arvioi kansalaisten uskon tulevaan vahvistuvan (28 %). Enemmän kuin kaksi kolmesta on epäileväisellä mielellä (68 %). Kansalaisten luottamus tulevaisuuteen horjuu. Se on liukkaalla, kaltevalla pinnalla.
Kyselyn tutkimusosiosta ilmenee, että kansalaisten luottamus tulevaan on tuntuvasti heikentynyt vuoden 2022 kesästä. Kansalaisten usko on vähentynyt käytännössä kaikissa suhteissa. Eniten toivo on hiipunut arvioissa työpaikkojen kehityksestä, ihmisten toimeentulosta, verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja maamme koulutusjärjestelmän kansainvälisestä laadusta. Lisäksi kansalaisten epäusko maamme kilpailukykyyn ja yritysten kannattavuuteen on voimistunut.
Kansalaisten tulevaisuususkoa selvitetään tarkemmin taustatekijöittäin kyselyn tutkimusosiossa. Lue tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public).
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.9.-3.10.2024. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.070. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit