Koska suora kunnallinen puoluetuki on kielletty, se on pitänyt korvata muilla tavoilla. Puolueiden kunnallisjärjestöjen tärkeimmäksi tulolähteeksi on muodostunut kuntien luottamustoimien palkkioista perittävä puoluevero. Puolueiden mandaatilla kunnallisiin elimiin valitut henkilöt luovuttavat saamistaan palkkioista yleensä 10–25 % omille järjestöilleen.
Sekä kuntien että kuntayhtymien on pitänyt ilmoittaa tilittämänsä puolueverot tilinpäätöksissään vuodesta 2015 alkaen. Vuosikertymä on noin 10 miljoonaa euroa.
Puolueveroja kerättiin euromääräisesti eniten Helsingissä 530 000 €, Espoossa 432 000 € ja Vantaalla 326 000 €. Suurimpia ilmoitettuja puolueveroja per/asukas kerättiin Toivakassa 3,8 €, Puolangalla 3,7 € ja Luhangalla 3,2 €.
Kunnat jakavat tukea myös erilaisina avustuksina paikallisille puoluejärjestöille. Erityisesti isoimmat kaupungit myöntävät tukea valtuustoryhmille, millä katetaan puoluetoiminnan rutiinikuluja. Samaten tukea on jaossa poliittisille nuoriso- ym. järjestöille. Eniten tukea per asukas on annettu valtuustoryhmille Kemissä 1,26 snt/asukas, Porissa 0,86 snt/asukas ja Turussa 0,78 snt/asukas.
Käytännöt vaihtelevat huomattavasti kuntien välillä. Isoimmissa kaupungeissa lukuisista eri nimikkeistä kertyvä tuki saattaa yltää jopa miljoonaluokkaan. Toisaalla pikkukunnassa tarjolla on vain puolueveroa, jonka vuosikertymä on enintään muutamia tuhansia euroja.
Järjestelmästä hyötyvät etenkin isot ja perinteiset valtapuolueet. Toisaalla taas pienemmät sekä uudemmat ryhmät saavat kannatustaan ohuemman siivun tuesta, mikä on yleensäkin tyypillistä suomalaiselle puoluetukijärjestelmälle. Koko puolueverokertymästä saivat eniten SDP 23,7%, Kokoomus 21,2% ja Keskusta 18,5% ja vähiten Kristillisdemokraatit 2,5%.
Lisätietoja: VTT Tomi Venho, tomven [at] luukku.com
Lue teos täältä.
Kommentit