Elinkeinot / 16.12.2013

Kuntien kilpailu vetää yrityksiä puoleensa

Jarkko Heinonen selvitti väitöstutkimuksessaan yrityskyselyn avulla 65 kunnan yritysilmapiiriä. Mukana olivat oman seutukuntansa väestömäärältään suurimmat kunnat. Uudessakaupungissa ja Pieksämäellä on näistä kunnista paras yritysilmapiiri. Maakuntakeskuksista ykköseksi kiri Seinäjoki.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Markku Juusola

Yritysten toiminnan kannalta ihanteellista kuntakokoa ei ole olemassa.Pienimpien seutukuntien kannattaa kuitenkin keskittää rakenteitaan, vaikka byrokratian liikakasvun vaara leijuu aina ilmassa, suosittaa Jarkko Heinonen.

– Yritysilmapiiri voi olla hyvä kunnan koosta riippumatta, korostaa Heinonen, joka työskentelee asiamiehenä Turun kauppakamarissa.

Uusikaupunki sai selvästi parhaat pisteet 65 kunnan joukosta. Heinonen selittää tulosta yksinkertaisesti sillä, että aktiivinen ja yritysmyönteinen kaupunginjohtaja on saanut kuntansa organisaation ymmärtämään yrityksiä hyvin.

400x
Yrityskyselyssä tehtiin yhdeksän yritysilmapiiriä erittelevää kysymystä, joihin vastattiin asteikolla 1 – 10. Kuviossa 0 tarkoittaa kuntien saamien pisteiden keskiarvoa. Kaikista kyselyyn osallistuneista kunnista kärkeen nousee Uusikaupunki. Suurenna kuvaa painamalla tästä.

Sama pätee muuallakin. Kunnan ylimmän johdon asenteet vaikuttavateniten hyvän yritysilmapiirin syntymiseen. Johtajat pystyvät vaikuttamaan nimenomaan organisaatioissa vallitseviin asenteisiin. Jos kunnan johto esimerkiksi riitelee keskenään, se näkyy myös päätöksenteossa ja heijastuu koko hallinto-organisaation työntekijöiden asenteisiin.

Elinkeinopolitiikka ja resurssien suuntaus kilpailuvaltteina

Heinonen nostaa esiin kaksi seikkaa, joiden avulla kunnat voivat merkittävästi edistää yritystoimintaa. Ensinnäkin kunta on alueensa tärkein hallinnollisen vallan käyttäjä. Seutukuntien suurimmat kunnat voivat omilla päätöksillään määritellä alueensa elinkeinopolitiikkaa.

Kunnat voivat vaikuttaa siihen, miten yrittäjiin suhtaudutaan, kun he asioivat kunnan hallinnon kanssa. Tutkija suosittelee miettimään, pitääkö kunnan olla valvova viranomainen vai konsultoiva asiantuntija. Heinonen suosittelee luonnollisesti jälkimmäistä auttavaa roolia.

Toinen tärkeä tekijä on resurssit. Jos kunta käyttää omia voimavarojaan elinkeinoelämän virkistämiseen, se vaikuttaa todistetusti koko alueella. Tuottavuuden kasvu on ollut parempaa yritysystävällisiksi koetuissa kunnissakuin muualla.

Heinosen havaintojen mukaan kuntarakenteiden keskittäminen kannattaa keskimääräistä pienemmissä seutukunnissa. Kun siellä lyödään hynttyyt yhteen tai keskuskunta vahvistuu jostain syystä, oman ja itsenäisen elinkeinopolitiikan resurssit ja mahdollisuudet paranevat.

Entä onko olemassa yritysten toiminnan kannalta ihanteellista kuntakokoa?

Yritysystävällisyyden toteuttamisen kannalta kriittistä asukaslukua ei Heinosen mukaan ole olemassa. Sen sijaan se antaa viitteitä, mihin suuntiin erikokoisia kuntia ja seutukuntia kannattaa kehittää.

Kokonaisen työssäkäyntialueen kokoinen kunta on sikäli huono ratkaisu, että kuntien välinen kilpailu katoaa. Yritysten kannalta on edullista, jos kunnat kilpailevat keskenään hyvällä yritysilmapiirillä.

Heinosen nyrkkisääntö on, että vähintään kolme palveluntarjoajaa – tässä tapauksessa kuntaa – mahdollistaa todellisen kilpailutilanteen. Yrityksen on helppo vaihtaa sijaintikuntaansa saman seutukunnan sisällä, jos joku kunta tarjoaa muita paremman ilmapiirin. Kilpailutilanteessa elävien naapurikuntienon mietittävä, onko oma yritysilmapiiri tarpeeksi hyvä.

Jarkko Heinosen väitös Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen (https://www.doria.fi/handle/10024/92575) on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa.

 

Jaa

 

#elinkeinopolitiikka #tutkimus #väitös

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.