Kaikista asioista pitää voida puhua, mutta keskustellaan kauniisti! Tavoitteen asettaa kahden raisiolaisen koulun rehtori Sari Aaltonen. Työhyvinvoinnin parantamiseen tarvitaan yhteisten pelisääntöjen lisäksi hyvää keskustelukulttuuria.
Sari Aaltonen valmistui yliopistosta 1989 ja haki raisiolaisen Tahvion koulun opettajan paikkaa. Nyt hän on ykköskakkosia opettavan Tikanmaan koulun ja kolmoskuutosluokkalaisten Tahvion koulun rehtori. Oppilaita on 190, mukana lievästi kehitysvammaisten luokka. Opettajia on 14 ja lisäksi kanslisteja, kouluavustajia ja terveydenhoitaja.
Onko työhyvinvointi koulussa 24 vuoden kuluessa heikentynyt vai kohentunut?
– Olemme tehneet seitsemän vuotta aktiivisesti työtä työhyvinvoinnin eteen. Asia ei ole koskaan valmis, vaan sitä on määrätietoisesti pidettävä pinnalla. Ellei niin tehdä, palataan helposti vanhoihin tapoihin, rehtori tietää.
Kouluissa etsitään sisäisiä ratkaisuja omiin ongelmiin. On huolehdittava, että tiedottaminen toimii ja on pidettävä kiinni sisäisistä pelisäännöistä. On esimerkiksi sovittu, että jokainen opettaja huolehtii välituntivalvonnasta ja turvallisuusasioista. Koulun aikuisten pitää olla sitoutuneita tähänkin työn osaan.
Kritisoida saa, mutta kauniisti
Raision koulut ovat kuuluneet Euroopan terveet koulut -verkostoon vuodesta 1992. Vuonna 2007 kouluissa käynnistettiin projekti ”vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus ja oikeudenmukainen johtajuus”. Projekti onnistui ja kahden vuoden työ palkittiin Raision kaupungin työyhteisöpalkinnolla.
– Kuningasajatukseni on, että kaikista asioista voidaan puhua, mutta puhutaan kauniisti, vaikka asia olisikin vaikea, Aaltonen kertoo.
Hyvää palautetta on tullut myös sijaisilta ja harjoittelijoilta. ”Keskustelette älyttömästi” tai ”on ihmeellistä, että pystytte keskustelemaan kaikista asioista avoimesti”.
Sivistyksen kehdossakaan ei ole itsestään selvää, että keskustelu sujuu tasa-arvoisesti.
– Opettajainhuone on täynnä voimakkaita persoonia. Luokassa ohjaillaan naruja, mutta opettajainhuoneeseen opettajan pitää astua työyhteisön jäsenenä, Aaltonen toteaa.
Painopistealueeksi tavallinen arki
Maailman muuttuminen on muuttanut opettajien työtä. Opettaja ei ole enää auktoriteetti. Vanhempien kanssa pitää pystyä keskustelemaan. Lapsia on kasvatettava, siitä ei päästä.
– Tänä vuonna otetaan opetuksen painopistealueeksi muun muassa hyvät keskustelu- ja käytöstavat eli se ihan tavallinen arki. Tämä on perustyötä, jota opettajat kyllä haluavat tehdä, Sari Aaltonen sanoo. Perustyötä katkovat projektit ja hankkeet. Aaltosta harmittaa, että hankkeista on tullut ainoa mahdollisuus saada vähän ekstraa kouluelämään.
Ylä-Savossa Lapinlahdella kanslian kynnys on matala
Keskittyminen perusarkeen ja matala kynnys rehtorin kansliaan ovat Matin ja Liisan koulun tunnusmerkkejä. Yläkoulussa opiskelee 600 lasta 60 opettajan huomassa.
Lapinlahden yhtenäiskoulu on nimetty Juhani Ahon Rautatiellä-teoksen päähenkilöiden mukaan. Opinahjo on mukana KIVA-koulujen verkostossa. Kymmenkunta vuotta sitten koulu korjattiin, kun ”ala-aste homehtui käsiin”.
– Sen jälkeen päätettiin, että selviytyäksemme hengissä hoidetaan ensin perustyö eikä oteta mitään ylimääräisiä projekteja, koulua vuodesta 1999 johtanut Markku Matilainen kertoo.
Kouluun on rehtori Matilaisen mukaan saatu ”miellyttävä ilmapiiri”. Sitä tukevat pieni luokkakoko ( yleensä alle 20 oppilasta), työnohjauksen mahdollisuus opettajille ja hyvä kouluterveydenhuolto lapsille.
– Meillä on joka koulupäivänä paikalla sekä terveydenhoitaja että oppilashuollon ohjaaja. Hän on muun muassa jopo-oppilaiden yhteyshenkilö ja pitää yhteyttä työpaikkoihin. Koulukuraattorin ja -psykologin työtilat ovat yhtenäiskoululla, mutta he käyvät myös muualla.
Matilainen aloitti opetustyön tammikuussa 1976. Hän arvioi työhyvinvoinnin kouluissa selvästi parantuneen.
– Yläkoulun opetus oli aika villiä menoa 1970-luvulla. Oli muutoksia, murroksia ja tasokurssijakoja. Nyt koulunkäyntiin on saatu pitkäjänteisyyttä muun muassa jaksotuksen myötä. Meillä on viisi opetusjaksoa ja oppilaat ovat tyytyväisiä, kun lukujärjestys ei pysy koko vuoden ajan samana, rehtori kertoo.
Lue Polemiikista 3/2013 koulujen työhyvinvoinnista. Tutkija vertaili Suomen ja Viron opettajien kokemuksia. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen haluaa opettajille keinoja turvata koulujen työrauha.
Kommentit