Ympäristö / 29.04.2013

Polemiikki-uutiset – Kunnille lisäkustannuksia 150 – 200 miljoonaa vuodessa: Lähes kaksi miljoonaa suomalaista uhkaa jäädä vaille bussiyhteyksiä

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Anna-Mari Tyyrilä | Kuva: Petri Pentikäinen

Noin 25 000 – 30 000 bussivuoroa loppuu 30.6.2014, kun niiden liikennöintisopimukset päättyvät. Mitä tulee tilalle tai tuleeko mitään, on täysin epäselvää. On mahdollista, että lähes kaksi miljoonaa suomalaista jää säännöllisten bussiyhteyksien ulkopuolelle, jos tuettujen lippujen kelpoisuuteen ei löydetä ratkaisua liikenteen tuotantotavasta riippumatta. Liikenneministeriön ja Liikenneviraston vuosi sitten keväällä tekemä linja-autoliikennettä koskeva linjaus on tuomassa mittavan taloudellisen taakan keskisuurille kaupunkikunnille. Maaseutukunnilta bussivuorot uhkaavat loppua kokonaan.

Ministeriö on ehdottanut, että linja-autoliikenteen järjestäminen siirrettäisiin kesään 2014 mennessä Ely-keskuksille ja kunnille.
Muutos pohjautuu EU:n palvelusopimusasetukseen (PSA). Sen hengessä säädetyssä joukkoliikennelaissa edellytetään markkinoiden vapauttamista ja markkinaehtoisen liikenteen lisäämistä.

– Suunnitellun viranomaisvetoisen tilaaja-tuottaja –mallin hallinnoinnin kustannukset kaatuvat aina kuntien maksettavaksi. Kuntien kulut kasvavat merkittävästi, arviolta 150 – 200 miljoonaa euroa vuodessa, Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen sanoo.

– Tässä mallissa bussiliikenteen hoito- ja kustannusvastuu siirtyy kunnille, samoin kuin info- ja lippujärjestelmät sekä niiden rakentaminen ja ylläpito, Kääriäinen jatkaa.

Valtiolta ei ole tulossa uusiin kustannuksiin rahaa ainakaan ennen vuotta 2016.

Lähes kahden miljoonan ihmisen jääminen säännöllisten joukkoliikenneyhteyksien ulkopuolelle johtuu siitä, että jatkossa julkisesti tuetut seutu-, kaupunki- ja työmatkaliput eivät enää kelpaa kaupunkiseutujen ulkopuolisiin bussivuoroihin.

– Niistä tulee kannattamattomia ja siksi ne loppuvat. Ei voine olla niin, että kunnista pääsee jatkossa kaupunkeihin vain Kela-kyydillä, Kääriäinen toteaa.

PSA antaa mahdollisuuden kelpuuttaa tuetut matkaliput yritysvetoisessa reittiliikenteessä ns. yleisen säännön perusteella. Tällöin julkinen rahoitusosuus katsotaan asiakastuloksi. Tätä keinoa ei Linja-autoliiton mukaan olla nyt käyttämässä.

Linja-autoliitto onkin vedonnut asiassa kuntapäättäjiin, ministereihin ja viimeisimmäksi kansanedustajiin runsas viikko sitten. EU-parlamentikko Sampo Terho (ps.) on tehnyt kirjallisen kysymyksen komissiolle: Onko Suomen joukkoliikennelaki ristiriidassa PSA:n kanssa, kun joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset eivät saa Suomessa itsenäisesti päättää yleisen säännön käytöstä?

Linja-autoliitto toivoo, että siirtymäaikaa jatketaan. Sen mukaan aika ei millään riitä Ely-keskuksille ja kunnille, että ne saisivat uuden järjestelmän toimivaksi ajoissa.

Lakimuutos tarpeen

Pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsevan Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilainen on tietoinen kaavaillusta muutoksesta. Se heikentäisi maaseutukunnan jo nyt lähes olematonta joukkoliikennettä edelleen.

– Vielä pari vuotta sitten meiltä oli suhteellisen hyvät yhteydet Kokkolaan, Viitasaarelle ja lähikuntiin. Kun Ely-keskusten rahoja leikattiin viime vuonna, tilanne heikkeni. Meiltä ei enää pääse linja-autolla Jyväskylään eikä Kokkolaan saman päivän aikana edestakaisin. Eli jos joudut menemään keskussairaalaan, sinun on yövyttävä kaupungissa tai ajettava taksilla joko 170 tai 130 kilometriä yhteen suuntaan, Urpilainen toteaa.

Tilanne koettelee kovasti varsinkin vanhusväestöä, mutta myös nuorisoa. Jos harrastukset ovat vähänkin kauempana, aina on hankittava jostain kyyti.

– Kehityksestä ovat huolissaan myös yrittäjät. Jos aiemmin esimerkiksi jonkin varaosan sai linja-auton mukana muutamassa tunnissa, nyt on lähdettävä kaupunkiin hakemaan se. Ollaanko kaikkea keskittämässä maakuntakeskuksiin? Suomi ei todellakaan ole tasa-arvoinen maa!

Kinnulassa asiasta on keskusteltu paljonkin ja reklamoitu Ely-keskuksiin.

– Siellä vain nostavat kätensä pystyyn ja osoittavat sormea Arkadianmäelle. Kun liikenneministeri Merja Kyllönen on Suomussalmen tyttöjä, niin luulisi hänen nyt ymmärtävän, mihin tilanne on johtamassa, Urpilainen ihmettelee.

Jos Kinnulan kunnanjohtaja saisi päättää paremmasta vaihtoehdosta, hän tekisi joukkoliikennelakiin vähimmäisvaatimuspykälän. Se tarkoittaisi, että haja-asutusalueelta pitäisi päästä maakuntakeskuksiin ja takaisin saman päivän aikana.

– Olisi edes yksi vuoro. Maaseudulla olemme vähään tyytyväisiä, mutta nollaan on vaikea olla tyytyväinen. Samalla yhteiskunta säästäisi Kelan maksuissa.

Halvaantuuko linja-autoala?

Pohjolan Matka Oy:llä on lähes valtakunnallinen linjaliikenne. Pääasiassa yhtiö kuljettaa matkustajia Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla, Kalajokilaaksossa ja Pohjois-Savossa. Linjaliikenteessä on noin 230 linja-autoa.

– Reittisopimuksista 85 prosenttia on katkolla runsaan vuoden kuluttua. Olemme jättäneet reittiliikenteen lupahakemukset Joensuun seutuviranomaiselle ja Pohjois-Savon Ely-keskukselle, mutta hakemuksia ei ole käsitelty. Ei myöskään muiden yhtiöiden, toimitusjohtaja Johanna Lehtonen sanoo.

Lehtosella on valmiina lista, mitkä reitit ovat loppumassa. Lista on pitkä.

– Ongelma on, että kunnat eivät ymmärrä, mitä on tapahtumassa. Ihmettelen, ettei Kuntaliittokaan ole reagoinut voimakkaammin. Itä-Suomessa on paljon kuntien välistä liikennettä. Esimerkiksi keskiasteen opiskelijat kulkevat pitkiäkin matkoja kotoaan opiskelupaikkakunnille. Miten heidän matkustamisensa käy? Löytyykö oppilaitoksiin enää oppilaita?

Lehtonen ruotii myös perusteilla olevaa Piletti Oy:tä.

– Lipputuotteet ovat vastaavat kuin Matkahuollon. Veronmaksajana ihmettelen, miksi pitää perustaa uusi järjestelmä sen sijaan, että kehitettäisiin nykyistä. Pahimmillaan nykyisten seutulippujen käyttäjät viedään jonnekin hankkimaan uusi lippu. Toiminnan pitäisi olla asiakaslähtöistä, mutta nyt ollaankin juoksuttamassa asiakasta viranomaisten takia.

Lehtonen on harmissaan siitäkin, että linja-autoyhtiöiden arvot romahdutetaan. Linjaliikenneluvat ovat olleet selkäranka, ja investointeja on uskallettu tehdä.

– Nyt kalustoa ei uskalla uusia. Lupiin liittyen viranomaisilla on kalustovaatimuksensa ja meillä se tarkoittaa, että yli puolet busseista olisi käyttökelvottomia.

Kaavailtu muutos näkyy myös henkilöstöpolitiikassa. Johanna Lehtonen arvelee, että epävarmalle linja-autoalalle ei tulevaisuudessa ole enää mielenkiintoa kouluttautua.

– Linja-autoala on perinteisesti ollut pitkien työsuhteiden ala. Meilläkin ihmiset ovat olleet töissä keskimäärin toistakymmentä vuotta, pisimmillään 40 vuotta.

 

Jaa

 

4 kommenttia

  1. Tämä juttu on alusta loppuun pelkkää Linja-autoliiton propagandaa. LAL haluaisi avoimen piikin ajaa mitä haluaa ja automaattisen yhteiskunnan tuen kaikelle ilman että maksaja voi vaikuttaa rahankäyttöön. LAL pyrkii propagandallaan pelkästään hämärtämään tosiasioita omilla virheellisillä ja tarkoitushakuisilla tulkinnoillaan. Kyllä Kyllönen ymmärtää mistä on kyse eikä siksi tartu tällaisiin syötteihin.

    Lisätietoa PSA:n vaikutuksista esim. täältä:
    http://joukkoliikenneuudistus.blogspot.fi/2012/08/psa-mahdollistaa-paremman-paikallisen.html

  2. Linja-autokuski oli sitä mieltä, että koululaisliikenne olisi hyvin helppo järjestää, kun koulu alkaisi joka päivä yhdeksältä ja päättyisi kolmelta, niinkuin ennenvanhaan.
    Kannattaisi tosiaan laittaa koulut sopeutumaan, että muksut pääsisivät kouluun.

  3. suurten päättäjien mielissä ihmiset asuvat metropoli alueilla. tämä on sitä haaveiltua kuntarakennelakia. ihmiset pakotetaan hajaasetusalueilta pois. tosin kaikki ei nyt lähde, kun ei linjaautovuoroja….sikäli hyvä…

  4. Kun Suomen bussiliikenteen hoidossa otetaan käyttöön samat periaatteet, jotka nykyään ovat käytössä muualla Euroopassa, täällä käy tietenkin sama katastrofi kuin muuallakin jo kauan kauan sitten: Kalustoon ei enää uskalleta investoida. Sen takia Espanjassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Itävallassa bussit ovat kaikki vähintään 30 vuotta vanhoja ja täysin lommoilla. Ikkunat ovat säröillä ja matkustajat putoilevat lattian läpi katuun.
    Moni on ollut kyseisissä maissa ja nähnyt, miten saastaisi keskieurooppalaiset bussit ovat suomalaisiin verrattuna, koska niitä samoja bussejahan käytetään tilausajoissakin. Tuosta bussikaluston laatuerosta näkee, millainen tulevaisuus Suomellakin on: Ihan hyvä, ei hätää.

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.