| Kirjoittanut:
Julkisoikeus kiinnostaa väitöskirjaa tekevää hallintotieteiden maisteri, tutkija Laura Perttolaa siksi, että sillä on muutakin kuin vain oikeustieteellinen puolensa – ja sitä tutkiessa pääsee tutkimaan myös ihmisiä.
Monitieteisyys on olennaista tutkijalle, joka on aloittanut kielitieteestä ja soveltaa nyt oikeustietiedettä hallintotieteisiin ja päinvastoin. Laura Perttola valmistelee Vaasan yliopistossa väitöskirjaa vanhusten oikeudesta pitkäaikaiseen hoitoon ja huolenpitoon. Siinä käytetään sekä lainopillista tarkastelua että oikeussosiologian menetelmiä.
Väitöskirja on artikkelimuotoinen. Se koostuu viidestä artikkelista ja teoriaosasta. Väitöskirjan on määrä valmistua vuonna 2017. Laura Perttola, 35, sai Kunnallisalan kehittämissäätiöltä 20 000 euron tutkija-apurahan, joka tulee käyttöön vasta ensi vuonna. Apuraha mahdollistaa jopa kahden ja puolen vuoden yhtenäisen työn, mistä Perttola on iloinen.
Oikeustieteen näkökulmasta
– Aloin työstää professorini Eija Mäkisen antamaa aihetta vanhusten pitkäaikaishoidosta. Otin siitä kopin ja aloin muokata väitösaihetta näköisekseni. Etsin näkökulmaa, jota vielä ei ole käytetty.
Aiemmin on tutkittu lähinnä palvelurakennetta ja palvelujen järjestymistä.
– Minä keskityn hoivaan pääsyyn. Oikeustieteessä tästä on hyvin vähän tutkimusta. Vanhuspalveluista on kirjoittanut lähinnä Helsingin yliopiston sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi. Ennen vanhuspalvelulain säätämistä vanhustenhuolto ei ole ollut kuuma aihe. Nyt kaikki haluavat sanoa siitä, minäkin oikeuspuolelta, Laura Perttola kertoo.
Perttola aloitti suomen kielen opinnoilla Turussa, valmistui filosofian maisteriksi 2004 eikä suuntautunut opetukseen, vaan lähti kirjastoalalle. Hallintotieteiden maisterin tutkinnon hän suoritti harrastamalla ja työskenteli valmistuessaan Laihian kirjastossa satutätinä.
Nyt Vaasassa miehensä työn takia asuva Perttola on jo kolmannella urallaan. Hän on osallistunut tutkimusavustajana Kaksin koulukiusaamishankkeeseen josta ilmestyi raportti Pelastakaa koulukiusattu tammikuussa 2013.
Vaasan yliopistossa on hallintotieteellisiä aineita neljä. Opiskelijamäärä on kasvanut tasaisesti ilman henkilöstömäärän kasvua.
– Aika suosittuja ollaan. Tämä on hyvä pohja kaikkiin hallinnollisen alan töihin.
Yliopiston opetustyö on Laura Perttolasta hyvin antoisaa. Hän uskoo vaikuttavansa yliopistossa vielä kauan.
– Kielitiede itsessään tuntui rajatulta, mutta on ollut hienoa pitää esimerkiksi virkakielikurssia. Se on ollut yksi tapa yhdistää tähänastista kokemusta, myös avoimessa yliopistossa opettanut Perttola kertoo.
Vaasassa on neljännes Turun yliopiston opiskelijoista, noin 5 000 ja henkilöstöä noin 500. Toimintaympäristö on monikielinen ja kansainvälinen.
– Soveltavassa oikeustieteessä voi olla tekemisissä vanhuksienkin eikä vain pykälien kanssa. Siinä mennään oikeuden ulkopuolellekin ja käsitellään oikeasta elämästä saatua aineistoa kuten nyt kuntien asiakaskriteerit.
Manner-Suomi läpi
Jo tähän mennessä on ilmaantunut yksi tärkeä löydös oikeuden ulkopuolisesta aineistosta, nimittäin että kuntien käytännöt ovat hyvin kirjavia.
– Menin kaikki Manner-Suomen kunnat läpi. Puolet kunnista on julkaissut vanhuspalvelujen myöntämisperusteet tai olen löytänyt ne pöytäkirjahaulla, joten puolella kunnista ei niitä ole tai niitä ei ole julkaistu, Laura Perttola kertoo.
– Oikeutta saada tietoa oikeuksistaan ja palveluihin pääsystä voi pitää ihmisoikeutena, hän jatkaa.
Asiakaskriteerien julkaiseminen on tärkeä edellytys, jotta vanhuksille voidaan turvata uudehko oikeus hakeutua hoitoon muuallekin kuin tähänastiseen kotikuntaan, esimerkiksi lasten asuinpaikkakunnalle.
Tätä ennen kaikilla suomalaisilla ei ollut oikeutta valita itse asuinkuntaansa.
– Ei ole avointa päätöksentekoa, jos kriteereitä ei ole kerrottu.
Pääsiäisenä ensimmäinen artikkeli
Ensimmäisen Laura Perttolan artikkeleista on määrä valmistua pääsiäiseksi. Siinä pohditaan hoivan piiriin pääsyn esteitä. Tarpeen arvioinnin mittaria saadaan pisteytyksillä. Yhdenvertaisuusasiat nousevat esille, kun ihmisiä laitetaan jonoon.
Pääasiassa tutkimuksessa keskitytään lainoppiin ja tilastoihin.
– Tilastolliset tunnusluvut ovat empiirinen menetelmä, jota perinteisessä lainopissa ei käytetä.
Ennen tietokoneita selvitys ei olisi syntynyt ilman suurta tutkijajoukkoa.
– Ei ihme, ettei tietoja ole kerätty, vaikka oletuksia asiakaskriteerien epäyhtenäisyydestä on esitetty. Epäilyn vahvistaminen on vaatinut koko vuoden työn, ja se on ollut kieltämättä tutkimuksen yksitoikkoisin osuus. Jatkossa työ muuttuu kuitenkin koko ajan kiinnostavammaksi.
Kommentit