34-vuotias jyväskyläläinen sairaanhoitaja kouluttaa ja huolehtii siitä, että kollegat harjoittelevat vastasyntyneiden elvytystä tietyin väliajoin. Vaikka vastasyntynyttä joudutaan elvyttämään esimerkiksi hätäsektion takia hyvin harvoin, taidot siihen pitää silti olla tallella.
Esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaalassa syntyy vuosittain noin 3000 vauvaa, joista joudutaan elvyttämään noin 2-5 vastasyntynyttä. Keskussairaalassa vastasyntyneiden elvyttämistä kerrataan 2-3 kertaa vuodessa nuken avulla, sekuntikellon ja vauvan sykettä mittaavien laitteiden kanssa.
Vastasyntyneiden elvytystoiminnan kehittämisestä Mäkinen innostui jo uransa alkuvaiheessa. Häntä kiinnostivat vastasyntyneiden tehohoito sekä nopeasti muuttuvat tilanteet.
– Kun tilanne on todella päällä, siinä ei ole aikaa miettiä, miten asia menikään. Ajatukset kanavoidaan siihen, mitä ollaan tekemässä, Mäkinen kertoo.
Elvytyssimulaation kehittämisen lisäksi Mäkinen on Keski-Suomen keskussairaalan vastasyntyneiden osaston sairaanhoitaja. Vastasyntyneiden osastolla sairaanhoitajien työ on paljon vanhempien tukemista ja auttamista. Mäkisen mielestä kehityssuunta alalla on hyvä.
– Kun tulin alalle yhdeksän vuotta sitten, vanhemmat saattoivat pitää lastaan sylissään vain muutaman tunnin. On tärkeää, että vanhemmat saavat alusta alkaen olla lapsensa kanssa, jotta he oppivat tuntemaan hänet, hän sanoo.
Mäkinen myöntää, että työ on välillä erittäin raskasta. Samalla se on kuitenkin niin palkitsevaa, että sitä jaksaa yöstä ja päivästä toiseen.
– Kun saan lähettää pitkäaikaisen potilaan kotiin tai antaa lapsen ensimmäistä kertaa äidin syliin, hän kertoo esimerkkinä.
Vaikeita ovat tapaukset, joissa lapsi ei elvytyksestä huolimatta selviä. Silloin työyhteisön merkitys on suuri, ja sitä Mäkinen kehuu Keski-Suomen keskussairaalassa varauksetta.
Viimeisten vuosien aikana synnytyssairaaloita on vähennetty Suomesta useita. Pieniä synnytyssairaaloita on loppunut, sillä päivystysasetuksen mukaan synnytyksiä täytyy olla sairaalassa vuosittain yli tuhat. Erityisesti kätilöt ovat kritisoineet asiaa julkisuudessa, sillä he pelkäävät pitkien välimatkojen lisäävän autosynnytyksiä ja niistä seuraavia vaaratilanteita vauvalle.
Sairaanhoitaja Mäkinen näkee tehohoidon kannalta synnytyssairaaloiden keskittämisessä jotain hyvääkin. Tehohoidon ammattilaisen mukaan on tärkeää, että synnytykset tapahtuvat paikoissa, joissa on valmius hoitaa myös sellaisia synnytyksiä, joissa kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
– Esimerkiksi meillä Jyväskylässä on talossa jatkuvasti lastenlääkäri, anestesialääkäri ja tehohoitajat. Voimme aloittaa hoidon heti, kun sitä tarvitaan, Mäkinen sanoo.
Jyväskylään ollaan parhaillaan rakentamassa uutta keskussairaalaa. Uuden sairaalan on tarkoitus avautua vuonna 2020.
Mäkinen toivoo, että uudessa sairaalassa erilaiset simulaatiot eli harjoitukset yleistyisivät entisestään. Vastasyntyneiden elvytyssimulaatiosta työkaverit ovat ainakin olleet innoissaan.
– Se on myös potilasturvallisuuteen vaikuttava asia. Jos on monta vuotta aikaa siitä, kun on tehnyt jonkun toimenpiteen, sitä pitää harjoitella, Mäkinen sanoo.
Mäkisen työtä arvostetaan hänen työpaikallaan. Hänet valittiin Keski-Suomen keskussairaalan vuoden 2016 hoitotyöntekijäksi, ansionaan nimenomaan elvytyssimulaation opettaminen omille työtovereilleen.
– Olen todella motivoitunut jatkamaan tätä työtä, hän sanoo hymyillen.
Kommentit