Tutkija Maria Valtokari halusi selvittää, liittyvätkö sairaanhoitopiirialueen väestömäärä ja sen sairastavuus sekä sairaanhoitopiirin taloudelliset tekijät ja henkilöstön määrä jonoissa olevien potilaiden määrään.
Kyllä liittyvät. Henkilöstön määrä on kytkeytynyt mm. kardiologian ja ortopedian jonoissa olleiden potilaiden määriin.
Potilas jonottaa usein kauemmin hoitoaan yliopistollisen sairaalan jonossa. Vähiten jonottajia on ollut verisuonikirurgian ja sisätautien jonoissa, eniten ortopediassa ja kirurgiassa.
Maria Valtokari tutki 17 sairaanhoitopiirin hoitoon pääsyä kaikkiaan 20:stä. Hän tarkasteli kolmen kuukauden, puolen vuoden ja yli puolen vuoden jonoja seitsemältä erikoisalalta vuosien 2008–2010 viimeisinä päivinä.
Alat olivat kirurgia, ortopedia, sydän- ja rintaelinkirurgia, verisuonikirurgia, yleiskirurgia, sisätaudit sekä kardiologia.
Jonot vaihtelevat
Uutta tietoa on se, että jonottavien potilaiden määrä vaihtelee sairaanhoitopiirien jonoissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan eniten yli puoli vuotta hoitoa odottaneita on Keski-Suomessa (449), Pirkanmaalla (357), Helsingissä ja Uudellamaalla (343), Varsinais-Suomessa (171) ja Pohjois-Savossa (120).
Hoitoon on siis päässyt huonoiten näissä sairaanhoitopiireissä. Näissä kaikissa paitsi Keski-Suomessa toimii yliopistollinen sairaala. Jonot johtuvat Maria Valtokarin mukaan keskittämisestä, potilasmäärän kasvusta ja siihen nähden liian pienistä voimavaroista.
– Muutos tutkimukseni kattamien vuosien ja nykyhetken välillä on se, että Kymenlaakson sairaanhoitopiiriä (Carea) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä lukuun ottamatta hoitoa jonottaneiden potilaiden määrät ovat kasvaneet, Valtokari kertoo.
Eniten jonottavia potilaita on nyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (39 774). Määrä on lähes tuplaantunut viidessä vuodessa, mutta Keski-Pohjanmaalla jopa 2,8-kertaistunut. Alueiden väestömäärä ja sairastavuus eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa.
Kuolleita ei julkaista
Nyt jonotetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan eniten seuraavilla erikoisaloilla: kirurgia, sisätaudit, silmätaudit ja korva-nenä- ja kurkkutaudit. Siihen, vieläkö jonoihin kuollaan, ei Maria Valtokari voi vastata, sillä THL ei julkaise lukuja, eivätkä myöskään sairaanhoitopiirit.
Valtokarin mielestä hoitotakuu toimii nyt suhteellisen hyvin.
– Sairaanhoitopiirit laittavat takuuseen voimavaroja ja hoitoon pääsee suhteellisen hyvin. Sitten on aloja ja sairaanhoitopiirejä, joilla hoitotakuu ei toimi.
Tätä selittää Valtokarin mukaan keskittäminen. Esimerkiksi Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan on keskitetty toimenpiteitä, joita maakunnallisissa sairaaloissa ei tehdä.
Auttaisiko hajautus – se ei ole aivan yksinkertaista sekään, koska se on kallista verrattuna keskittämiseen.
– Mitä vähemmän sote-alueita, sitä enemmän palvelut keskittyvät. Jos voimavarat ovat hyvässä suhteessa väestöön, niin ei ole hätää.
Säästö on päivän kivenkova sana.
– Sairaanhoitopiirit rahoittavat väestöä hyödyttäviä ja terveyshyötyä tuottavia toimintoja. Voimavarat tulevat olemaan iso vääntö, koska sote-uudistuksessa liikkuu paljon rahaa. Päällekkäisyyksistä on päästävä eroon, Valtokari pohtii.
– Tähän liittyy myös priorisointi ja hoitotakuu, jonka toteutumiseksi sairaanhoitopiirit joutuvat laittamaan lisää rahaa.
Hallitukselta ja sote-uudistukselta Maria Valtokari sanoo toivovansa jämäkkyyttä ja puhdasta järkeä.
– Kustannukset on saatava alas ja se merkitsee palveluiden keskittämistä. Sote-uudistus ei saa olla pois vain julkista terveydenhuoltoa käyttävien potilaiden terveydestä. Tämä seikka tulisi muistaa kustannuksia leikatessa.
Valtokari toivoo, että valinnoissa korostetaan asiantuntijuutta eikä jäsenkirjoja ja päätökset myös pitävät eivätkä jäisi sanahelinäksi.
Kommentit