uutiset / 29.08.2011

Verovähennyksistä 4,4 miljardin lovi kuntien kukkaroon – erot kuntien kesken suuria

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Vähennykset aiheuttavat kunnille n. 4,4 miljardin euron loven verotuloihin. Tämä vastaa 4,2 veroprosenttia.

Erot valtakunnan sisällä ovat suuria. Pääkaupunkiseudulla jäämättä saa noin kolmen veroprosentin rahoitus, kun Pohjanmaan maakunnissa menetykset ovat tuplasti suurempia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kaventaa kunnallisverotuksen nimellisen ja todellisen veroprosentin eroa. Tehtävä tulee olemaan haastava. Parhaiten se onnistuu korvaamalla ansiotulovähennys työtulovähennyksellä, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Pellervon taloustutkimuksen teetättämässä selvityksessä. Verovähennysrasitteesta voidaan siirtää valtiolle kuitenkin vain noin puoli miljardia eli puoli prosenttiyksikköä verosta. Näin siksi, että suuren osan veronvähennyksistä saavat pienituloiset, jotka eivät maksa valtionveroa.

Suurin nimellisen ja todellisen veroprosentin eron aiheuttaja ovat ns. luonnolliset vähennykset eli tulonhankkimisesta aiheutuneiden kulujen vähentäminen verotettavasta tulosta. Luonnolliset vähennykset tehdään nykyisin sekä valtion että kuntien verotuksesta. Eläketulovähennysten tai perustulovähennysten siirtäminen valtionverotukseen on käytännössä mahdotonta. Näiden vähennysten saajat eivät valtionveroja maksa.

Vuonna 2009 nimellinen keskimääräinen veroprosentti oli 18,6 prosenttia, mutta todellinen vain 14,4 prosenttia. Pienimmillään ero on pääkaupunkiseudun kunnissa, noin 3 prosenttiyksikköä, ja suurimmillaan Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, lähes 6 prosenttiyksikköä. Nimellinen eli kunnan tai kaupunginvaltuuston päättämä veroprosentti ei kerro kovinkaan paljon kunnan todellisesta veroasteesta. Kaikilla Manner-Suomen neljän alhaisimman todellisen veroasteen alueilla on nimellinen veroprosentti selvästi keskimääräistä korkeampi. Osa kunnista joutuukin pitämään korkeaa veroprosenttia sen takia, että vähennykset syövät niin paljon kunnan verotuloja.

Lisätietoja:

ekonomisti Janne Huovari, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 09 34 888 421
asiamies Antti Mykkänen, Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks, p. 0400 – 570087

Jaa

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.