– Vesilaitoksen voitto voi vastata kunnan tuloissa kunnallisveron puolta prosenttiyksikköä. Siksi kunnat haluavat yhä suuremman osan vesilaitosten voittovaroista kuntapalvelujen rahoittamiseen.
– Kun vesilaitoksille itselleen ei jää voittovaroja, välttämättömiin investointeihin ja ennakoivaan kunnossapitoon ei jää rahaa. Vesimaksujen korotusten perusteena pitäisi olla vesihuoltojärjestelmän turvallisuuden varmistaminen, totesi dosentti Katko ”Vesi kuntayhteistyön voiteluaineena” – tutkimuksen julkistamisen yhteydessä perjantaina 29.10.2010.
Tutkimuksen ovat tehneet Tampereen teknillisessä yliopistossa TkT Pekka Pietilä, dosentti Tapio S. Katko ja DI Vuokko Kurki.
Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö ja se julkaistaan säätiön julkaisusarjassa. Tutkimus on myös saatavissa säätiön (www.kaks.fi) Nettijulkaisuja-sarjassa.
Lainsäädäntö määrittelee selkeästi kunnalle ratkaisevan roolin vesihuoltopalvelujen kehittämisessä. Suurimmassa osassa kunnista on oma kunnallinen vesihuoltolaitos.
Mutta kunnat ovat myös jo pitkään tehneet vesihuollon yhteistyötä. Jos hyvää vettä ei ole saatavissa oman kunnan alueelta tai vettä ei ole riittävästi, on ryhdytty yhteistyöhön naapurikunnan kanssa. Kuntien välinen yhteistyö vesihuollossa alkoi jo 1950-luvulla ja nykyään runsaalla kahdella kolmasosalla kunnista on vesihuollon yhteistyötä kuntarajan yli.
Jätevesien puhdistusvaatimusten asteittain kiristyttyä on monilla vesihuoltolaitoksilla tultu tilanteeseen, jossa oman jätevedenpuhdistamon puhdistustehoa pitäisi merkittävästi parantaa. Tällöin on saneerauksen sijasta voitu perustaa yhteinen tukkujätevesiyhtiö, joka käsittelee useamman kunnan alueelta tulevat jätevedet.
Tukkuvesiyhtiöiden toimenkuva on selkeä: hankkia ja toimittaa hyvälaatuista vettä osakkailleen kustannustehokkaasti. Näiden tukkuorganisaatioiden hallinnon tekee selkeäksi se, että niiden ei odoteta tuottavan voittoa. Maksuilla katetaan toiminnasta aiheutuvat kulut.
Kokemukset tällaisista tukkuorganisaatioista osoittavat, että ne ovat pystyneet budjetoimaan myös saneeraukseen tarvittavat varat.
Lisätietoja:
Dosentti Tapio Katko, Tampereen teknillinen yliopisto, 0400-737 407
TkT Pekka Pietilä, Tampereen teknillinen yliopisto, 040-8323 112
Tutkimusasiamies Veli Pelkonen, Kunnallisalan kehittämissäätiö, 0400-815 527
Kommentit