Enemmän kuin kaksi viidestä valitsee tärkeimpien opiskeltavien kielten joukkoon myös saksan (45 %) ja ruotsin (43 %). Tärkeiden kielten listan keskivaiheille asettuvat kiina (29 %) ja ranska (20 %). Joka kuudes nostaa tärkeiden listalle espanjan (16 %) ja joka kymmenes arabian (11 %). Listan tyvipäähän sijoittuvat portugali (1 %), italia (1 %) ja Intian valtakieli hindi (3 %). Vain yksi kahdestakymmenestä ilmoittaa, että mitään kieltä ei tarvitse opiskella tulevaisuudessa nykyistä paremmin.
Naiset pitävät miehiä tärkeämpänä osata paremmin venäjää, ruotsia, ranskaa ja arabiaa. Miesten keskuudessa on naisia enemmän niitä, jotka arvostavat kiinan ja hindin kielen hallintaa.
Venäjän, saksan, ruotsin ja ranskan kielten hallinnan kehittäminen saa sitä enemmän kannatusta mitä ikääntyneempiä väestöryhmiä tarkastellaan. Korkeasti koulutetut pitävät muuta väestöä tärkeämpänä oppia nykyistä paremmin kiinan ja ranskan kieltä.
Etenkin maaseutumaisissa kunnissa korostettiin suomen, englannin ja venäjän kielen hallintaa. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat tähdentävät muita enemmän kiinan kielen oppimista.
Eniten politiikasta kiinnostuneet vastaajat korostivat arabiaa lukuun ottamatta kaikkien muiden kielten oppisen merkitystä politikasta vähemmän kiinnostuneita enemmän.
Kokoomuksen ja SDP:n kannattajat pitävät muita tärkeämpänä englannin kielen parantamista. Keskustan tukijat korostavat muita enemmän suomen kielen hallintaa. Keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden tukijat panostaisivat etenkin Venäjän kielen parempaan osaamisen. Vihreiden kannattajat korostavat kiinan kielen tärkeyttä. Osa vihreiden ja vasemmistoliiton tukijoista panostaisi vastaisuudessa myös arabian kielen osaamiseen.
Tutkimuksen taustatiedot. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.1.- 2.2.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.030. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Koko tutkimusosion voit lukea täältä.
Kommentit