uutiset / 24.09.2012

Timo Reina: Kahden tulen välissä – suomalaisen aluehallinnon uusi suunta

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

 

Ensin määritellään viranomaisten tehtävät, sitten rakenteet ja viimeiseksi aluejaot. Tämä marssijärjestys oli ratkaisevan tärkeää vuoden 2010 alusta voimaan tulleen itsenäisen Suomen mittavimman aluehallintouudistuksen onnistumiselle. Näin myös kuntauudistus pitäisi toteuttaa, kirjoittaa aluehallintouudistuksen (ALKU-hanke) ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut silloinen hallinto- ja kuntaministerin valtiosihteeri Timo Reina Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisussaan ”Kahden tulen välissä – aluehallinnon tila ja tulevaisuus”.

Suurin aluehallintoon vaikuttava muutosvoima on käynnissä oleva kuntauudistus. Jos se toteutuu radikaaleimmassa muodossaan eli Suomessa olisi 60-70 kuntaa, merkitsisi se aluehallinnon aluejakojen harvenemista ja tehtävien kevenemistä. Nopeimmin muutos vaikuttaisi maakunnan liittoihin, kirjassa arvioidaan.

Toisena vaihtoehtona on se, että nykyistä aluehallintoa vahvistetaan merkittävästi tehtäviä kokoamalla. Tällöin alue- ja maakuntataso vastaisi muista kuin kunnallisista lähipalveluista ja myös valtion aluehallinnon nykyisistä kehittämistehtävistä. Jos kaavaillun kuntauudistuksen eteneminen kriisiytyy, nousee vahvistuvan aluehallinnon malli vääjäämättä esille.

Kolmas tunnistettu kehityspolku on aluehallinnon valtakunnallistaminen. Se tarkoittaa, että valtion nykymuotoinen aluehallinto häviäisi valtakunnallisiin viranomaisiin, joilla ei olisi alueellista toimivaltaa. Kirjassa kuvataan valtakunnallistamiskehitystä muun muassa verohallinnon ja metsäkeskusten osalta.

Reina päätyy kehityspolkuja seurattuaan siihen, että niistä on luotavissa myös synteesi eli moderni kolmitasoisen julkisen hallinnon malli. Nykyistä vahvemmat kunnat hoitaisivat lähipalvelut yhteispalveluja hyödyntäen. Uusien kansanvaltaisten maakunnallisten toimijoiden vastuulle koottaisiin laajaa väestöpohjaa edellyttävät ylikunnalliset suunnittelu- ja palvelutehtävät sekä valtion aluehallinnon kehittämistehtävät.

Näin syntyisi eurooppalaiset mitat täyttävä aluehallinto ja ikiaikaisen kiistelyn kohteena ollut kysymys maakuntahallinnosta ratkeaisi. Valtion jäljelle jäävä nykymuotoinen aluehallinto voitaisiin korvata valtakunnallisella toimeenpanovirastolla, jolla olisi alueellisia toimipaikkoja. Lopulta aluehallinto ei siis lakkaisi, vaan vahvistuisi asioissa, joissa sitä aidosti tarvittaisiin, kirjassa todetaan.

Julkaisu on luettavissa täällä.

Lisätietoja: Timo Reina, 040-555 8458

 

Jaa

 

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.