Enemmistön mielestä myös sosiaalinen eriarvoisuus (60 %), ristiriidat ja jännitteet kansalaisten keskuudessa (55 %), tartuntataudit ja epidemiat (54 %), talouskriisi (52 %) ja ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat (51 %) ovat keskimääräistä merkittävämpiä uhkia.
Vähiten huolta kysytyistä vaihtoehdoista kannetaan suuronnettomuuksista (21 % pitää erittäin tai melko vakavina uhkina), sekä Suomen mahdollista sotilaallista liittoutumista ja sitoutumista kansainvälisiin kriiseihin (26 %). Myöskään demokratian murentuminen (37 %), terrorismi (38 %) ja joukkotyöttömyys (38 %) eivät ole suomalaisille suuria uhkia. Kaikkien osalta selvä enemmistä suomalaisista ei pidä niitä uhkina. Hallitsematonta muuttoliikettä Suomeen pitää erittäin tai melko suurena uhkana vähemmistö (44 %).
Naiset ovat miehiä enemmän peloissaan ilmastonmuutoksesta, epidemioista ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Miehiä ahdistavat etenkin ajatukset hallitsemattomasta maahanmuutosta, joukkotyöttömyydestä ja suomalaisen kansanvallan murentumisesta.
Nuorten huolia ovat ilmastonmuutos ja joukkotyöttömyys; yli 60-vuotiaille Venäjän sotilaallinen ja poliittinen painostus.
Kyberhyökkäykset ja tietomurrot ovat ainoana kaikkien puolueiden uhkatekijöiden viiden kärjessä.
Minkään puolueen huolten ”top 5” -listalle eivät kuulu suuronnettomuudet, Suomen sotilaallinen liittoutuminen, suomalaisen kansanvallan murentuminen, terrorismi sekä ehkä yllättäen joukkotyöttömyys.
Tutkimuksen toteutus. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.1.- 2.2.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.030. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Kommentit