HUOM. 19.1.: KORJATUT LUVUT SOTE-LASKELMISTA. Aiemmin kunta- ja aluekohtaisissa vertailulaskelmissa on käytetty bruttomenoja. Uusimmissa on käytetty nettomenoja ja menoista on poistettu varhaiskasvatuksen osuus, joka oli alkuperäisissä laskelmissa mukana. Tutkimuksen keskeiset teesit ja havainnot säästöpotentiaalista valtakunnan tasolla pysyvät ennallaan. Kuntien ja alueiden keskinäisen järjestyksen osalta on merkittäviä muutoksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on mahdollista karsia 1,8–2,6 miljardia euroa ilman, että palveluiden tasoon oleellisesti puututaan. Tämä käy ilmi Aalto yliopiston tutkimuksesta, jota rahoitti KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä. Lue koko tutkimus täältä.
Säästö onnistuu tuotantorakenteita kehittämällä. Mallia on syytä ottaa niistä kunnista ja alueista, joissa asiat jo hoidetaan tehokkaasti. Aalto yliopiston laskelmat osoittavat kunta- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti, minkä suuruisiin säästöihin eri malleilla voidaan päästä.
Kustannukset vaihtelevat Suomessa merkittävästi kunnittain ja alueittain. Kustannuserot johtuvat eroista tarjotuissa palveluissa ja erilaisista tuotantorakenteista – eivät niinkään sairastavuudesta tai ikärakenteesta.
Sote-uudistuksessa palveluiden tavoitetasot on määriteltävä poliittisesti. Kustannuksille on myös asettava yläraja parhaiden käytäntöjen mukaan. Niitä kuntia ja alueita, jotka ovat hoitaneet palvelut tehokkaasti, ei pidä panna maksamaan kalliiden alueiden kustannuksia automaattisesti.
On luotava kaksiosainen sote-maksu: Kaikille samansuuruinen perusmaksu ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän aluetta varten kerättävä lisämaksu. Perusmaksuun tulee sisällyttää yhteiset kustannukset, koulutus ja haja-asustusalueiden eritysolosuhteita varten kaikilta alueilta kerättävä lisämaksu.
Tähän mennessä sote-uudistuksen kustannusvaikutuksista on ollut esillä 4.12.2014 julkaistu laskelma. Sen mukaan uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia. Suomen kansantalouden tila huomioon ottaen sote-uudistusta on arvioitava myös niin, että nykyistä kustannustasoa alennetaan.
Tutkimushankkeen johtajana on toiminut professori Teemu Malmi ja tutkijoina KTM Petra Kinnula, DI, KTM Iiris Riippa, sekä professori Erkki Vauramo.
Lisätietoja: Professori Teemu Malmi, puh. 040 5100827 ja professori Erkki Vauramo, puh. 050 3268576
Tutkimuksen havainnot ja johtopäätökset ovat monelta osin hyviä ja oikeita (esim. että samantyyppisillä olosuhdetekijöillä päädytään erityyppisiin kustannuksiin ja että sote-uudistuksen tavoitteen pitää olla säästäminen ja tehokkaimpien toimintatapojen käyttöönotto).
Ongelmallista tutkimuksessa on se, että vertailupohjana on käytetty kuntien ja sairaanhoitopiirien alueiden kustannuksissa bruttomenoja. Tämä johtaa siihen, että kaikki taulukot johtavat kunta- ja sairaanhoitopiirivertailussa enemmän tai vähemmän harhaan. Oikeampi tapa olisi ollut vertailla nettokustannuksia (kuluista vähennetään sote-tuotot ja jäljelle jää verovaroin rahoitettava sote-meno). Tämän vuoksi ”suurimman säästöpotentiaalin” kunnaksi on saatu Miehikkälä, joka tarjoaa isäntäkuntamallilla sote-palvelut naapurilleen Virolahdelle. Miehikkälän menoissa näkyvät kahden kunnan kustannukset ja tulopuolella Virolahden maksuosuus ja oletettavasti kaikki asiakasmaksutuotot. Tuloksena on väärä johtopäätös. Tämä ongelma toistuu tietysti myös listan toisessa päässä, jossa kunnan bruttomaksu on yhtä kuin nettomaksu, kun kunta maksaa yhteistoiminnan isäntäkunnalle vain verorahoitteisen maksuosuuden.
THL teki vuoden 2012 sote-menoista järkevän vertailun, jossa kulut suhteutettiin tarpeeseen huomioiden tässäkin tutkimuksessa esillä olevat ikä- ja sairastavuustekijät. Tämä säästöpotentiaaliselvitys olisi voitu tehdä valmiin THL:n aineiston pohjalta ilman nyt esiintulleita ongelmia. THL:n selvityksessä Miehikkälä oli Suomen neljänneksi tehokkain kunta eli tarvevakioitu indeksi oli 83. THL:n luvuilla siis jokseenkin vähiten säästöpotentiaalia. THL:n selvityksessä luvuista oli vähennetty mm. lasten päivähoidon osuus, joka ei kuulu jatkossa sote-palveluihin, vaan varhaiskasvatukseen. Näin olisi ollut järkevää tehdä tässäkin.
Sairaanhoitopiirien vertailussa on vastaavia ongelmia. THL:n vertailun mukaan Itä-Savo on tehottomin/kallein ja Vaasa vasta kolmanneksi tehottomin/kallein. Sairaanhoitopiirien ”ranking” näyttää nettolukujen valossa muutenkin hieman toisenlaiselta.
THL:n vuoden 2012 tilinpäätöslukuihin perustuva selvitys löytyy täältä:
http://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/talous/tilastoja
Tällaiset selvitykset ovat tärkeitä ja niihin helposti vedotaan. Siksi olisi tärkeää, että tulkinnat ja johtopäätökset perustuisivat aidosti vertailukelpoiseen aineistoon.
Olli Riikonen
Tohmajärven kunnanjohtaja