Pormestarimalli tukee keskitettyä vallankäyttöä ja vaalituloksen näkymistä kunnan toiminnassa. Pormestari on kunnanjohtajaa vahvempi vallankäyttäjä ja voi halutessaan uudistaa kuntaa nopeasti haluamaansa suuntaan. Lisäksi pormestari kasvottaa ja henkilöittää kunnallispolitiikkaa. Äänestysaktiivisuus voi kasvaa vaaleissa, mutta kiinnostus kohdistuu tällöin enemmän pormestarin henkilöön eikä valtuuston vaaliin.
Vaaleilla valitun pormestarin sekä hallinnon ja talouden asiantuntemuksen perusteella nimitetyn kunnanjohtajan rooli, asema ja osaaminen poikkeavat toisistaan, mikä merkitsee erilaisia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja riskejä.
Pormestari voi toimia yhtä aikaa valmistelijana, esittelijänä, päätöksentekijänä ja toimeenpanijana. Pormestarimallin suurin riski on paikallispoliittisen vallan päätyminen liian harvoihin käsiin. Tämä riski on olemassa etenkin pienemmissä kunnissa, joissa pormestarille ei ole riittävää vastavoimaa. Kunnanjohtajamalli sisältää enemmän vallankäyttöä kontrolloivia ja tasapainottavia elementtejä.
Kaupungeissakin pormestarimalli voi johtaa hallitus-oppositio-asetelmaan ja kahden kerroksen poliitikkoihin. Kunnanjohtajamalli sen sijaan tukee paremmin koko valtuuston osallistumista kunnan päätöksentekoon. Kunnanjohtajamalli tukee myös paremmin kunnan pitkäjänteistä kehittämistä.
Suomen kuntien johtoon on vuodesta 2006 lähtien ollut mahdollista valita ammattijohtajana toimivan kunnanjohtajan sijaan pormestari. Pormestarin valitsee kunnanvaltuusto. Vain seitsemän kuntaa on toistaiseksi valinnut pormestarimallin. Toisaalta pormestarien johtamissa kunnissa asuu jo viidennes suomalaisista ja monissa kunnissa keskustellaan pormestarimalliin siirtymisestä.
On mahdollista, että sote-uudistuksen myötä pormestarimalli kasvattaa suosiotaan pienemmissä kunnissa, kun kuntien tehtävät vähenevät ja johtajalta vaaditaan vähemmän hallinnon ja talouden asiantuntemusta.
Lue koko Polemia täältä!
Lisätietoja: Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto puh 040-1904020
Kommentit