| Kirjoittanut:
Hallinto-oikeuden professori Tarmo Miettinen Itä-Suomen yliopistosta on hämmentynyt kuntien massiivisista lomautus- ja irtisanomisuutisista. Hänen mukaansa on mahdollista, etteivät kuntalaiset saa kaikkia niitä palveluja, joihin heillä on lakisääteinen ja subjektiivinen oikeus.
– Kuntien henkilöstön vähentäminen on ajankohtainen ja kiperä kysymys varsinkin, kun kyse on melkoisista henkilömääristä. Miten sellaiset määrät ovat selitettävissä, kuinka isojen henkilöstömäärien vähentäminen on mahdollista ja miten palvelut jatkossa hoidetaan, Miettinen ihmettelee.
Miettinen ymmärtää, että rahapulassa tilapäisiä lomautuksia on pakko tehdä. Silti hän kysyy, eivätkö kunnat voi toteuttaa sopeuttamisia muilla keinoilla, esimerkiksi henkilöstön luontaisen vaihtuvuuden kautta.
Kuntalaisilla on useita subjektiivisia oikeuksia, kuten oikeus perusopetukseen ja toimeentuloturvaan.
– Subjektiivisten oikeuksien kohdalla ei ole joustoa. Lakisääteiset edut ja oikeudet on hoidettava. Rahat on vain kaivettava jostakin.
Kunnilla on toki määrärahasidonnaisia tehtäviä, kuten omaishoidon järjestäminen. Niiden kohdalla kunta arvioi tarvetta ja varaa määrärahat budjettiin. Jos rahat eivät riitä, kunnassa mietitään, kuka etuutta saa ja millä perusteella. Tätäkin harkintaa ohjaa lainsäädäntö.
Kunnilta tehtäviä pois
Koska yhä useammassa kunnassa talous on tiukilla, Miettinen nostaa keskusteluun kysymyksen lainsäätäjän kunnille sälyttämien tehtävien määristä.
– Jos kuntien taloudelliset voimavarat eivät riitä, onko niillä sellaisia tehtäviä, jotka voisi siirtää valtiolle tai muille tahoille? Lainsäätäjä on tehtävät kunnille antanut, ja sillä on myös valta ottaa niitä pois, Miettinen muistuttaa.
Kunnissa tehtävien siirroista – tai ulkoistamisista – on jo kosolti kokemuksia. Tehtävien siirroissa on myös kompastuskivensä.
– Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on melko tuore ratkaisu vuokralääkärin toiminnasta. Hän käytti julkista valtaa puuttumalla potilaan itsemääräämisoikeuteen, ja väärin hän siinä toimittiin. Vain virassa olevalla lääkärillä olisi ollut oikeus toimia niin.
– Palvelujen siirtäminen ei siis ole vain rahakysymys. Kohteiden, siis esimerkiksi potilaiden, oikeusturvasta ja oikeuksista on huolehdittava, Miettinen muistuttaa.
Kunnissa on muistettava myös henkilöstön tasapuolinen ja tasa-arvoinen kohtelu työpaikkoja vähennettäessä.
– Lyhyisiin lomautuksiinkin liittyy juridisia kysymyksiä, joissa on oltava tarkkoina. Esimerkiksi syrjintäkielto pätee tässäkin tapauksessa.
Yt-käsite ylimalkainen
Kuntien yhdistyessä nykyinen lainsäädäntö takaa viiden vuoden irtisanomissuojan henkilöstölle. Tänä vuonna suoja päättyy lähes 30 kunnassa, ja muun muassa Kouvola ja Jyväskylä ovat ilmoittaneet laajoista irtisanomisista.
Kuntien on noudatettava vuonna 2007 voimaan tullutta kunnallista yt-lakia. Tarmo Miettisellä ei ole selkeää tuntumaa, kuinka hyvin kunnat lakia noudattavat. Räikeimmät virheet tulevat aikanaan esille oikeustapauksien kautta.
– Olettaisin, että suuremmissa kuntaorganisaatioissa juridinen osaaminen on varsin hyvin hallussa, mutta kunnat ja kuntaorganisaatiot ovat kovin erilaisia. Joskus lain tulkinta vaikuttaa aika pinnalliselta.
Vaikka uutiset yt-neuvotteluista nostavat helposti hiukset pystyyn, neuvotteluilla on toinenkin puoli.
– Termi on kaikkineen hankala ja osin ylimalkainenkin. Yt-käsite yhdistetään yleensä henkilöstön vähentämiseen, mutta neuvotteluja on lain mukaan käytävä vuosittain esimerkiksi henkilöstösuunnitelmasta ja aina tarvittaessa olennaisista työtehtävien muutoksista, Miettinen huomauttaa.
Yt-laki ei siis ole irtisanomislaki, vaikka sellaiseksi se ensimmäisenä mielletään. Parhaimmillaan yt-neuvotteluissa saattaa löytyä keinoja, joilla henkilöstö voi vaikuttaa myönteisesti kunnan ongelmien ratkaisuun.
Kommentit