Yritykset hakevat työntekijänsä omasta seutukunnasta tai maakunnasta. Kuopion, Vaasan ja Tampereen alueilla yliopistollisen koulutustarjonnan koettiin vastaavan tarkastelluista tutkimusalueista parhaiten yritysten osaajatarpeisiin. Samat alueet ovat selvästi hyötyneet oman yliopiston sijainnista alueellaan. Yliopistot ovat myötävaikuttaneet yritystoiminnan kehittymiseen.
Seinäjoen alueella ja Kainuussa yritysten osaamistarpeita tyydyttivät ammattikorkeakoulutus ja ammatillinen koulutus. Näillä alueilla on vahvistettu yliopiston roolia kehittämällä yliopistokeskuksia sekä niiden kumppanuutta ammattikorkeakoulujen kanssa. Korkeakouluja koskevat muutokset ja keskittämispaineet nähtiin erityisesti Kainuussa sekä Seinäjoen ja Vaasan seutukunnissa uhkana, joka voisi toteutuessaan periferisoida alueita.
Itä-Lapissa yritykset kokivat, että alueen koulutustarjonta ei ylipäätään vastaa kovin hyvin yritysten osaamistarpeisiin. Itä-Lapista puuttuvatkin pysyvät korkeakoulutoiminnan rakenteet.
Kainuun ja Pirkanmaan maakuntien yhteinen haaste on kehittää innovaatiotoimintaa niin, että maakuntien muut alueet saadaan verkostoitua maakuntakeskuksen suotuisaan kehitykseen.
Alueiden väliset erot selittyvät pitkälti jo muodostuneilla rakenteilla. Toimialarakenteet vaikuttavat myös alueiden tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Julkisessa keskustelussa olleita ajatuksia Itä- ja Länsi-Suomen eroista yrittäjyydessä ja innovaatiotoiminnassa tutkimus ei vahvistanut.
Alueiden koulutustarjonta muovaa selvästi yrityskenttää. Osaajien saatavuuden turvaaminen on yksi merkittävimpiä tapoja kehittää alueen elinkeinotoimintaa ja sitä kautta koko alueen elinvoimaisuutta. Kaikkien tutkimusalueiden yritykset toivoivat julkisen sektorin toimijoilta tiiviimpää yhteydenpitoa yrityksiin ja entistä parempaa yritysten tarpeiden huomioimista yhteistyössä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten alueet eroavat toisistaan innovaatioympäristöinä. Tarkastelualueina olivat Kainuun ja Pirkanmaan maakunnat sekä Itä-Lapin, Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan seutukunnat.
Tutkimuksen toteutti Oulun yliopiston Kajaanin Lönnrot-instituutti yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa. Tutkimus oli osa Kunnallisalan kehittämissäätiöllä (KAKS) tutkimusohjelmaa ”Suomen toteutunut ja ennakoitavissa oleva aluekehitys”.
Lisätietoja:
Tutkimus kokonaisuudessaan: Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrot-instituutti, esimies, erikoistutkija Jouni Ponnikas, p. 040 574 0804
Tutkimusohjelma: Kunnallisalan kehittämissäätiö, asiamies Antti Mykkänen, p. 0400 570 087
Kommentit