Muistisairaiden hoidon vuosikustannukset ovat jo 2,5 miljardia euroa. Jos kunnat eivät tartu ennaltaehkäisyyn, lasku kasvaa entisestään.
Nykyisellään kuntien kyky suoriutua ennaltaehkäisevästä työstä on kirjava, arvioi Muistiliiton kehittämisjohtaja Sirpa Granö juuri ilmestyneen Polemiikin 4/2010 haastattelussa.
Keskuudessamme elää 130 000 muistisairasta ja vuosittain diagnosoidaan 13 000 uutta tapausta. Noin 40 000 sairastunutta asuu yksin kotonaan. Kallein kansantauti haastaa kunnat väestön ikääntyessä vielä kovimman mukaan.
– Kuntoutussuunnitelmia tehdään vähän, seuranta ja tuki on puutteellista. Kunnissa on selvästi asenneongelmaa ja uskonpuutetta. Muistisairaiden ei uskota hyötyvän kuntoutuksesta, Sirpa Granö pahoittelee nykytilannetta.
Tutkija, OTT Anna Mäki-Petäjä-Leinonen arvioi, että pahimmillaan itsemääräämisoikeuden liiallinen kunnioittaminen voi johtaa sairastuneen jäämiseen kotiinsa heitteille. Myös muistisairaan kaltoinkohtelu on yleistä.
– Yleisimmin kyse on taloudellisesta hyväksikäytöstä, mutta myös fyysistä ja
psyykkistä kaltoinkohtelua tapahtuu.
Tutkija esittääkin, että ammattihenkilöstöllä tulisi olla lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa huomaamastaan kaltoinkohtelusta. Ilmoitusvelvollisuus koskisi niin ammattihenkilön kuin omaisen aiheuttamaa huonoa kohtelua. Asiasta voitaisiin säätää esimerkiksi vanhuspalvelulaissa.
Kommentit