Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa on ilmestynyt tutkimus Puolisona maahanmuuttaja, joka käsittelee monikulttuuristen perheiden Suomessa viihtymistä ja muuttosuunnitelmia. Tutkimuksen on tehnyt FL Heli Sjöblom-Immala Siirtolaisuusinstituutissa.
Tutkimus on luettavissa täältä.
Vuonna 2012 Suomessa oli 47 000 monikulttuurista perhettä, ja määrä on jatkuvasti kasvussa. Eronneisuus näissä avioliitoissa on kolme kertaa yleisempää kuin suomalaisten liitoissa.
Nettipohjaiseen kyselyyn vastasi 207 suomalaista ja 200 ulkomaalaistaustaista puolisoa, jotka ovat kotoisin Venäjältä, Virosta, Isosta-Britanniasta, Turkista ja Thaimaasta. Venäläiset, virolaiset ja thaimaalaiset ovat enimmäkseen naisia, britit ja turkkilaiset miehiä. Näiden maiden kansalaisten kanssa suomalaiset ovat solmineen eniten avioliittoja viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Neljä viidestä maahanmuuttajasta tyytyväinen elämään Suomessa – puolisoista erityisesti venäläiset ja virolaiset
Lähes 90 prosenttia suomalaisista tutkimukseen osallistuneista ja runsas 80 prosenttia maahanmuuttajista on tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Maahanmuuttajapuolisoista venäläiset ja virolaiset ovat tyytyväisimpiä, venäläiset ovat yhtä tyytyväisiä kuin suomalaisetkin. Vähiten tyytyväisiä on turkkilaisissa puolisoissa.
Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan Suomen turvallisuuteen ja sosiaaliturvaan. Seuraavina ovat Suomen koulutusjärjestelmä ja luonto. Omaa asuinkuntaansa kaikki vastaajat pitävät ennen kaikkea rauhallisena ja turvallisena.
Tyytymättömyyttä aiheuttavat hintataso ja työnsaantimahdollisuudet – suomen kielen opetusta parannettava
Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat Suomen korkea hintataso ja työnsaantimahdollisuudet. Hintatasoon ovat kaikkein tyytymättömimpiä thaimaalais- ja virolaissyntyiset, työnsaantimahdollisuuksiin puolestaan britit ja venäläiset.
Kyselyyn vastanneista neljännes kertoo, että heidän perheessään on suunniteltu koko perheen tai jonkun perheenjäsenen muuttoa pois nykyisestä asuinkunnasta. Muita enemmän suunnitelmia on opiskelijoilla ja työttömillä. Vähiten muuttosuunnitelmia asuinkunnan ulkopuolelle on venäläistaustaisilla; turkkilaisilla ja thaimaalaisilla niitä on puolestaan eniten. Muuttosuunnitelmia ulkomaille on noin 15 prosentilla vastaajista.
Puolison vuoksi Suomeen muuttavat ulkomaalaiset eivät ole mielestään saaneet työllistymiseensä tarpeeksi apua työ- ja elinkeinotoimistoista, vaan ovat pitkälti jääneet oman aktiivisuutensa ja puolisonsa avun varaan.
Suomen kielen opetus herättää vastaajissa erityisen paljon tyytymättömyyttä. Kursseja ei ole riittävästi, ne ovat liian lyhyitä ja niitä järjestetään yleensä päiväsaikaan, jolloin työssäkäyvä ei voi niihin osallistua. Myös muun kielisiä palveluja toivotaan nykyistä enemmän.
Kuntiin kotoutumista edistäviä toimielimiä ja yhden luukun periaate käytäntöön
Maahanmuuttajien kotouttamista edistää muun muassa se, että kuntiin perustetaan paikallisia toimielimiä, joissa olisivat edustettuina kunnan viranomaiset, kantaväestö ja maahanmuuttajat. Näin saataisiin kaikkien ääni paremmin kuuluviin kehittämisessä.
On tärkeää kehittää väestöltään monimuotoisia asuinalueita. Kunnissa tulisi olla yhden luukun periaate ja kotouttamisasioissa yhdyshenkilö. Kuntien tulisi huomioida kielitaidoltaan erilaiset maahanmuuttajat ja räätälöidä kielenopetusryhmiä sen mukaan. Kansalais- ja työväenopistojen kielikursseja pitäisi lisätä.
Kunnissa tulisi olla erityisesti monikulttuurisille perheille suunnattua perheneuvontaa ja diakoniatyötä, myös maahanmuuttajien omalla kielellä tai vähintään englanniksi.
Lisätietoja: FL Heli Sjöblom-Immala:
Puh. 02-2840 479
Kommentit