On ehdotettu, että väestöltään vähenevissä maaseutumaisissa kunnissa ja suurissa kasvavissa kaupungeissa elinvoimakäsite tulisi määritellä eri tavoin. Lisäksi kuntien tehtävät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen myötä muutoksessa. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä kuntien tehtävät vähenevät, jolloin niiden elinvoimaroolin odotetaan korostuvan. Samalla maankäytön suunnittelun merkitys kuntien elinvoiman kehittämisessä kasvaa, sillä maankäytön suunnittelu säilyy myös jatkossa kuntien tehtävänä. Toisaalta maankäytön suunnittelun käytännöistä eri kasvutilanteissa tiedetään vasta vähän.
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa Kuntien maankäytön suunnittelun työkalut ja elinvoimahankkeet (KEINO) -tutkimushankkeessa selvitettiin, miten suomalaiset kunnat pyrkivät kehittämään elinvoimaansa maankäytön suunnittelun keinoin eri kasvutilanteissa. Tutkimuksessa tunnistettiin, kuvattiin ja luokiteltiin paikallisia elinvoiman lisäämiseen tähtääviä maankäytön suunnitteluhankkeita sekä niihin liittyviä hyväksi koettuja työkaluja kymmenessä eri kasvutilanteessa olevassa kunnassa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kunnissa työskentelevien maankäytön suunnittelun ja elinvoiman kehittämisen asiantuntijoiden käsityksiä elinvoimasta ja elinvoimatyön organisoimisesta kunnissa. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä. Hankkeen tutkimusryhmään kuuluivat professori Helka-Liisa Hentilä, tutkijatohtori Hanna Kosunen ja tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola.
Kunnan kasvuvauhti vaikuttaa maankäytön suunnittelun keinoihin
Tutkimus osoittaa, että osa maankäytön suunnittelun keinoista elinvoiman kehittämiseen on kunnille yhteisiä. Toisaalta monet keinot liittyvät kunnan kasvutilanteeseen. Kolmanneksi ne voivat liittyä muihin kontekstisidonnaisiin tekijöihin. Erilaistuvat kunnat voivat hyödyntää tutkimuksessa esitettyä kolmijakoa pohtiessaan maankäytön suunnittelun keinoja elinvoimansa kehittämiseen.
Tutkimus tarjoaa tietoa myös konkreettisista maankäytön suunnittelun keinoista, joiden avulla suomalaiset kunnat voivat kehittää elinvoimaansa. Monet perinteisesti voimakkaan kasvun tilanteisiin yhdistetyt maankäytön suunnittelun keinot, kuten täydennysrakentamisen edistäminen ja arkkitehtuurikilpailujen hyödyntäminen kuntakeskustojen kehittämisessä, ovat käytössä myös vähäisemmän kasvun kontekstissa. Voimakkaamman kasvun kontekstissa näiden keinojen tavoitteena voi olla kunnan kasvun ohjaaminen yhdyskuntarakenteen näkökulmasta suotuisaan paikkaan. Vähäisemmän kasvun kontekstissa tavoitteena voi puolestaan olla yhdyskuntarakenteen supistumisen suunnittelu niin, että jäljelle jäävät toiminnot voidaan keskittää toiminnallisesti mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.
Elinvoiman kehittäminen nähtiin tutkimuksen kohdekunnissa monitahoisena ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön välisistä suhteista nousevana ilmiönä, joka luo pohjan paitsi kunnan taloudelliselle kehitykselle, myös yleisemminkin laadukkaalle ihmiselämälle. Toisaalta erityisesti yritysten toimintaympäristön kehittäminen maankäytön suunnittelulla nähtiin tärkeänä elinvoiman kehittämisen keinona kaikissa kohdekunnissa. Perinteisesti elinvoiman kehittäminen onkin yhdistetty juuri kunnan elinkeinoelämän kehittämiseen.
Ihanteellisimpana kunnan elinvoiman kehittämiseen pidettiin sellaista maankäytön suunnittelua, jossa ennakoiva ja aloitteellinen suunnittelu yhdistetään yritysten ja kuntalaisten tarpeisiin oikea-aikaisesti reagoivaan suunnitteluun. Kun maankäytön suunnittelun resursseja on vähän, maankäytön suunnittelijoiden aika riittää kuitenkin usein vain reagoivaan suunnitteluun. Tutkimuksen kohdekuntien haastateltavat kokivat, että resurssit eivät aina riittäneet esimerkiksi ennakoivaan yleispiirteiseen maankäytön suunnitteluun, yritysalueiden profilointiin tai elinvoimahankkeisiin liittyvien selvitysten, seurannan ja arviointien tilaamiseen ja niiden hyödyntämiseen. Ennakoivan ja aloitteellisen suunnitteluotteen puuttuminen voi siis vaikeuttaa kunnan elinvoiman kehittämistä.
Tutkimuksen tuloksia esiteltiin tutkimukseen osallistuneille kunnille järjestetyssä webinaarissa marraskuussa 2022. Maankäytön suunnittelun, elinvoiman ja kasvun välisiä yhteyksiä tarkasteleva aihe koettiin ajankohtaiseksi ja siitä keskusteleminen tarpeelliseksi nyt, kun kuntien roolit ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen myötä muutoksessa. Tutkimuksen tuloksia esittelevä raportti on julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjassa.
Koko tutkimusraportin pääset lukemaan täältä.
Kommentit