Rinna Ikola-Norrbacka, Anna-Kaisa Ikonen, Marko Korhonen ja Kirsi Varhila. uutiset / 16.02.2023

Kunta- ja hyvinvointialuejohtajat painottivat sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyä sekä yhteistyötä

Kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet eivät ole keskenään kilpailijoita, vaan kumppaneita, joiden yhdyspinnat ovat moninaiset. Tätä korostivat sekä kunta- että hyvinvointialuejohtajat KAKSin Kriisit ja selviytyminen -seminaarin paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin kuntien ja hyvinvointialueiden roolijakoa ja otettiin näkymää tulevaisuuteen.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kaikki johtajat tuntuivat olevan tällä hetkellä varsin odottavalla kannalla.

– Päätökset on nyt tehty, ja tällä mennään. Hyvinvointialueen puolella on tosin luotu vasta kuori. Nyt on mietittävä, miten tehdään mahdollisimman onnistunut ja toimiva hyvinvointialue, Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen pohti.

Olennaista on myös säilyttää intressi kehittää asioita, vaikka hyöty menisikin toiselle organisaatiolle.

Asikkalan kunnanjohtaja ja Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka totesi puheenvuorossaan, että uudistuksen tavoitteet ovat tärkeitä ja hyviä kaikille, mutta pelkojakin on ilmassa ja keskustelussa painottuu talous tekemisen reunaehtona.

Uskon, että kaikki kunnat ymmärtävät taloushaasteen, mutta olennaisinta on lopulta palveluverkon toimivuus ja se, että kuntalainen saa palvelut missä tahansa hän asuukin.

Samaa korosti Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen, joka painotti sosiaali- ja terveyserojen kaventamisen tärkeyttä ja terveysongelmien ennaltaehkäisyä.

Moni terveysongelma on lähtökohtaisesti sosiaalipoliittinen ongelma.

Myös Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila korosti ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä ja muistutti, että mitä koulutetumpaa väestö on, sitä enemmän ihmiset pitävät itse huolta hyvinvoinnistaan.


Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.