| Kirjoittanut:
Viimeisen vuosikymmenen aikana julkisen sektorin tietojärjestelmiin on käytetty noin 20 miljardia euroa: pari miljardia euroa vuosittain. Näin sanoo julkisoikeuden, erityisesti sähköisen hallinnon ja informaatio-oikeuden professori, HTT Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
– Jos kaikki epärealistiset lupaukset olisivat toteutuneet, meillä ei olisi julkisen talouden kestävyysvajetta lainkaan, Tomi Voutilainen tiivistää.
Kuntapalveluiden sähköinen kehittäminen kansalaisten käyttöön ei ole ollut etusijalla, vaan on haluttu sähköisiä palveluja digitalisaation nimissä ilman asiakashyötyjen tai hallinnon tehostamishyötyjen uskottavaa arviointia.
Tomi Voutilainen sanoo suoraan, että kunnat ja valtio ovat konsulttien vedätettävissä hankittaessa ja kehitettäessä tietojärjestelmiä.
– Jopa kustannushyötyanalyysit tehdään konsulttien toimesta, eikä vastuullisten virkamiesten toimesta. Kysymys on kuitenkin julkisten veroeurojen käytöstä, professori muistuttaa.
Oma hankaluutensa liittyy terveydenhuollon tietojärjestelmiin, joista odotetaan miljardisäästöjä uudistamisen kautta. Tomi Voutilaisen mukaan terveydenhuollon tietojärjestelmien suunnittelutyötä ohjaa teoreettispainotteinen ote. Tuntuma käytännön terveydenhuoltoon ja sen prosesseihin puuttuu. Siksi terveydenhuollon henkilöstön aika kuluu erilaisten rekisterien ja kirjausten parissa.
Professori Voutilainen sanoo, että alkavalla hallituskaudella on uskallettava puuttua julkisen sektorin tietohallinnon pirstoutumiseen. Kuvaavaa on, että on keskikokoisia kaupunkeja, joilla on käytössään lähes tuhat tietojärjestelmää – ja sairaaloita, joilla on käytössään kaksisataa tietojärjestelmää.
Tomi Voutilaisen ehdottama toimenpidelista uudelle hallitukselle on selkeä ja tiivis.
Ykköseksi professori kirjaa tietojenkäsittelyn ylisääntelyn purkamisen.
– Kevennetään hallinnollista taakkaa ilman että yhtään uutta järjestelmää lähdetään kehittämään.
Professori katsoo, että valtio voisi tuottaa keskitetysti osan tietohallintopalveluista ja sähköisistä palveluista kuntien käyttöön.
Nykyään valtiovarainministeriö jakaa kuntien valtionosuuksista pidätettyä rahaa vaikutuksiltaan pienehköihin ja lyhytjänteisiin hankkeisiin.
– Tulokset ovat olleet laihoja ja hankkeiden tuloksia ovat hyödyttäneet, sikäli kun ovat hyödyttäneet, vain osaa kuntakentästä. Pysyvää toiminnan muutosta on saatu vain vähän aikaan. Neljäsosa nykyisistä valtionavustuksista riittäisi, jos ne käytettäisiin hyvin.
Toimenpidelistalle nousevat kunnat myös virkavastuunsa kautta.
– Kunnissa pitää ymmärtää, että tietohallinto ei ole ulkoistettavissa kokonaan edes kunnan omalle yhtiölle. Aina on asioita, jotka täytyy hoitaa itse virkavastuulla
Voutilaisen mukaan tarvitaan myös suurempaa tarveharkintaa uusien tietojärjestelmien kohdalla ja ymmärrystä poistaa vanhoja uusien rinnalta.
– Kun taloon tulee uusi tietojärjestelmä, samalla täytyy poistaa vanhoja.
Professori Voutilainen uskaltaa myös kysyä, mikä on tietohallinnon oma tuottavuus.
– Kaikki peräävät tuottavuutta tietohallinnon avulla, mutta mitä se tietohallinto itse tuottaa? Onko se itsessään tehokasta? Uskallan väittää, että ei ole.
Lue professori Tomi Voutilaisen laaja haastattelu julkisen sektorin tietohallinnon nykytilasta ja kehitysnäkymistä Polemiikista 2/2015, joka ilmestyy 4. kesäkuuta.
Ongelma ei todellakaan ole tietohallinnon pirstoutuminen, vaan Voutilaisen mainitsema vastuun pakoilu ja omien tehtävien ulkoistaminen. Tätä ei ratkaise vastuun tai ohjauksen siirtäminen valtionhallinnon sisällä ylöspäin- lopputulos on sama kuin asioiden teettäminen konsulteilla, mitä Voutilainen paheksuu. Lopputuloksena on epämääräistä ohjausta muista kuin virastojen ydintoiminnan lähtökohdista ja virastojen järjestelmien kehittämiseen vaatimuksia, jotka nostavat kustannuksia ilman hyötyjä. Ja sivusta hämmentäjät tuntuvat vain lisääntyvän.
Tarvitaan selkeät linjaukset tietojen yhteiskäyttöisyyden vaatimuksista ja vastuullista osaavaa toimintaa.
On professorilta vastuutonta luoda käsitystä, että julkisella puolella ei osata kehittää toimivaa tietotekniikka. Toki virheitä on paljon tehty osin juuri Voutilaisen mainitsemista syistä, mutta onnistumisia ja onnistujiakin on. Kannattaisi välillä jalkautua sinne, missä työtä tehdään.
Voutilainen on analyysissaan oikeassa. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei olisi, tai olisi merkittävästi vähäisempi, jos tarvittaviin toimiin olisi tartuttu aikaisemmin, niin kunnissa kuin valtionhallinnossa. ”Tietoyhteiskunnan” n. 20-v historia on lähes yhtä kuin JUHTA:n historia.
1994: 831 Arkistolaki
1995: Aho I. Tietoyhteiskunta-strategia: ”Suomi IT:n soveltamisessa maailman kärkeä”
1998: Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) perustaminen asetuksella (854/1988): valtion ja kuntien tietotekniikkayhteistyön (sittemmin tietohallintoyhteistyön) suunnittelu
1999: 621 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta
1999 – 2002: Lipposen II. ”Suomeen sähköinen henkilökortti. Mahdollistaa sähköisen asioinnin”. Virossa julkaistaan kansallinen palveluväylä, X-road. Sähköisen henkilökortin käyttöönotto epäonnistuu. Yksityinen sektori ei sitoudu siihen.
2003: 13 Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
2003: Vanhanen I. Tietoyhteiskuntaohjelma käynnistyy 100 hankkeella. Ohjelman tulokset vähäisiä ja koordinaatio ontuu.
2006: Valtioneuvoston asetuksessa JUHTA:n tehtävänä aikaisempaa laajemmin tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseen liittyvistä toimenpiteistä huolehtiminen
2007: 348 Laki julkisista hankinnoista
2009: Vanhanen II hallitus. Tietoyhteiskunta-asiat ovat 1. Tal-po-ministerivaliokunnassa. Käynnistyy SADe-ohjelma
2011: 634 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
2011: Kiviniemi I/Katainen I. VM:lle laaja toimivalta. Kansalaisen asiointitili käyttöön, n. 70 000 rekisteröinyttä. Suuret toimijat eivät sitoudu.
2012: Katainen I. VM valmistelee 1. julkisen hallinnon yhteisen Julk-ICT-strategian.
2013: Katainen I. Rakennetaan kansallinen palveluväylä Viron X-roadin pohjalta. VN:n asetuksella JUHTA jatkaa toimintaa.
2016: JUHTA:n nykyinen toimikausi päättyy 28.2.2016.
Ratkaisu näihin ongelmiin olisi, jos valtiolla olisi oma github-tyylinen sivusto, jossa tehtäisiin avoimesti järjestelmiä niin, että kaikki tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä kaikkialla Suomessa.
Tärkein on kuitenkin se, että rahaa ei lapata suljettujen ovien takana valitulle hyväveli-porukalle vaan projektit on kilpailutettu ja koko ajan avoimia. Yksikään firma ei saa osallistua, jos eivät suostu kehittämään avoimesti avoimen alustan päällä. Jokaisen kehittäjän työ on selvitettävissä git-järjestelmästä ja avoimista projektiraporteista. Linuxia, BSD:tä ja vastaavia pitäisi suosia. Yliopistoilta voisi tilata korkealaatuista formaalia analyysia ja kryptografian osaamista kriittisiin sovelluksiin.
Lisenssiksi käy vain AGPL 3.0/GPL 3.0/LGPL 3.0/BSD/MIT/Apache 2.0. Tämä on tärkeä!
Järjestelmän tulisi mahdollistaa myös vapaaehtoisten kansalaisten kontribuutiot. Tämä on ilmaista työtä ja jotkut oikeasti haluavat tehdä sitä.
Lopettakaa 2/3 kunnista niin hallinnollinen taakka kevenee, samoin tietojärjestelmien määrä. Edellinen hallitus oli täysin oikeassa – kuntauudistus edellä olisi pitänyt mennä. Mutta eihän siihen päästä, kun on liian monta kepun jäsenkirjakunnanjohtajaa kertomassa, että me kyllä tiedämme mikä on kunnalle (so. meille viroissa istuville) parasta.