Muita merkittäviä äänestämään ajavia tekijöitä olivat halu tukea jotakin ehdokasta (83 %), hyvän ehdokkaan löytyminen (82 %), tunne äänen vaikuttavuudesta vaalin lopputulokseen (81 %) ja pyrkimys tukea mieluisinta puoluetta (77 %). Vailla merkitystä ei ollut myöskään halu vaikuttaa sote-uudistuksen etenemiseen (74 %). Eri tahojen suosituksilla ja kehotuksilla puolestaan ei ollut merkittävää vaikutusta äänestämään lähtemiseen.
Epäluottamus politiikkaan ja selkeiden vaihtoehtojen puute olivat merkittävimmät syyt jättää äänestämättä
Neljännes (26 %) aluevaaleissa nukkuneista kertoi, että äänestämättä jättäminen oli itsestään selvää. Kolmannes (32 %) sanoi äänestämisen käyneen mielessä, muttei harkinnut sitä vakavasti. Kaksi viidestä (29 %) puolestaan harkitsi vakavasti äänestämässä käymistä.
Merkittävimmät yksittäiset äänestämättömyyden syyt olivat epäluottamus politiikkaa kohtaan (72 % vaikutti ainakin jonkin verran), ei riittävää syytä lähteä äänestämään (63 %), puolueiden kyvyttömyys tarjota selkeitä vaihtoehtoja nykymeiningille (62 %) ja vaikeus löytää sopivaa ehdokasta (61 %).
Muihin tärkeisiin syihin kuului se, että äänestämällä ei pysty vaikuttamaan oman alueen asioihin (58 %). Enemmistö (57 %) arvioi, että sote-uudistus hämmensi niin, että ei kyennyt äänestämään. Joka toinen (52 %) uskoi, että äänellä ei ollut merkitystä vaalin lopputuloksen kannalta.
Huonoa ehdokasasettelua ja hankaluuksia löytää sopiva puolue ei tunnustettu keskeisiksi syiksi jättää äänestämättä. Huonot ehdokkaat olivat ainakin jonkinlainen syy vain reilulle kolmannekselle (37 %). Se, että vaaleissa ei olisi ollut tarpeeksi menoa, meininkiä ja jännitteisyyttä ei osoittautunut myöskään isoksi verukkeeksi jättää äänestämättä (28 %).
Sopivan ehdokkaan ja puolueen löytäminen oli naisille isompi este kuin miehille. Naiset myös valittivat tiedonsaantiongelmia enemmän kuin miehet. Miehet korostivat naisia enemmän motivaatio-ongelmia ja kiinnostuksen puutetta. Miesten mielestä ei ollut hyvää syytä äänestää, puolueet eivät kyenneet tarjoamaan selkeitä vaihtoehtoja ja vaalikiihkoa nostattavia jännitteitä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.1. – 2.2.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.398. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata ja Helsinkiä lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Kommentit