Toteutuneet kuntaliitokset ovat pikemminkin sementoineet kehityksen tai ainakin hidastaneet sitä kuin vieneet eteenpäin. Nyt on käytävä rakenteiden, palveluprosessien ja tarjottavien tuotteiden arviointiin, toteaa dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori ja kunnanjohtaja Esko Kalevi Juntunen uudessa Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia –sarjan kirjassa ”Suljetusta avoimeen – talouden globaalimyrsky”. Kirja on luettavissa sivuilla. PDF
Juntusen mukaan kuntarakenteen kehittämisessä on lähivuosina viisi vaihtoehtoa:
1. Nykykuntarakenne käyttäen apuna valtakunnallisesti yhteistä tietohallinnon perustaa. Asiakkaille tuodaan sähköisiä palveluja ja palveluja yhdenmukaistetaan.
2. Kuntarakenne kehittyy itsenäisestä kuntayksiköstä, mutta sen suurentuminen on selkeä suunta. Kunnat hyödyntävät yhteistä palvelualustaa, palvelujen tuotantoa maakunnallisissa ja valtakunnallisissa yhtiöissä, liikelaitoksissa, yms. Demokratia toimii, mutta hiipuminen uhkaa.
3. Saman strategisen kehittämisvaiheen, elinkeinorakenteen ja päättäjärakenteen omaavien kuntien liittouma tai kunta, jolloin asukasluku saadaan 20 000 – 40 000 kokoluokkaan. Pyritään kustannustehokkuuteen, mutta uhkana hiipuminen.
4. Nykyisen kaupunkiseudun ympärille muodostuva keskuskaupunki, joka on kilpailullisesti hyvä, mutta jakaa kuntakentän menestyvään keskusseutuun ja hiipuvaan ympäristöön.
5. Koko maakunnan kattava kunta, jossa on kaksi vaihtoehtoa: a) maakuntakeskuksen pohjalle rakennettava kunta, jolloin keskittyminen voimistuu nopeasti b) maakuntapohjainen palvelujen tuotanto, jossa demokraattista päätöksentekoa hajautetaan ns. kuntayksikköihin. Poistaa päällekkäisyyksiä.
Kaikissa vaihtoehdoissa keskeistä on, miten turvataan ihmisten osallistuminen ja demokratian toimivuus. Yhteistyö- ja päätöksentekoelimiä tarvitaan kaikilla tasoilla.
– Lähimmän kymmenen vuoden aikana kuntien tietohallinnon kehittäminen painottuu yhteisen palvelualustan rakentamiseen. Tällöin palvelujen saatavuus ja kustannus olisi samankaltainen kaikille kunnille. Suuruuden edut olisivat myös pienempien kuntien käytettävissä.
– Kuntarakenteen tulevaa kehitystä on tarkasteltava osana yhteiskunnan kehittymistä. Julkisen talouden rakenteet on luotu pitkälti teollisuusyhteiskunnan suljetun talouden aikana. Elinkeinoelämä on ollut globaalissa kilpailussa pari kymmentä vuotta. Kansainvälinen kilpailu vaikuttaa, miten suomalainen yhteiskunta voi kerätä veroja ja maksuja yrityksiltään ja kansalaisiltaan.
Suomi on muuttunut teollisuusyhteiskunnasta vaurausyhteiskunnaksi, jossa ihmiset alkavat elää ja pelata saavutetulla varallisuudella. Investoinneista ja sijoituksista saatavan hyödyn aikajänne lyhenee kvartaaliyhteiskunnaksi. Elinkaarensa ehtoopuolella oleva Suomi, kuten muutkin länsimaat, joutuvat tosissaan kilpailemaan nopeasti kasvavan ja kehittyvän Aasian maiden kanssa, summaa Juntunen.
Lisätietoja: Esko Kalevi Juntunen, 0400-548407
Kommentit