Vastaajille esitettiin lista erilaisista keinoista maan talouden tasapainottamiseksi, kulujen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi. Tavoitteena oli selvittää, mitkä pahaltakin maistuvista keinoista olisivat niitä, joita oltaisiin valmiita kannattamaan ainakin jossakin määrin. Kysymys kuului seuraavasti. ”Miten suhtaudut seuraaviin mahdollisiin keinoihin maamme talouden tasapainottamiseksi, kulujen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi, jos ajattelet asiaa pidemmällä yli kolmen vuoden tähtäimellä?”
Ainoastaan muutamat toimenpiteet olisivat sellaisia, joita kansalaiset haluaisivat käyttää. Enemmistön kannattamia keinoja löytyy vain kaksi. Selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti isojen julkisten hankintojen lykkäämiseen (69 %) ja yritystukien karsimiseen (65 %). Joka toinen kannattaa myös veropohjan laajentamista (säädetään uusia veroja) (50 %) ja lähes puolet verojen korottamista (47 %).
Muut toimet ovat sellaisia, joiden toteuttaminen maistuisi enemmän tai vähemmän pahalta. Keinoja, joihin kohdentuu eniten vastustusta (vastustaa tai vastustaa jossain määrin) ovat eläkkeiden leikkaaminen (73 %), lainanoton lisääminen entisestään (73 %), eläkeiän korottaminen (69 %) ja julkisten hyvinvointipalveluiden karsinta (63 %).
Enemmistö suomalaisista vastustaa myös sosiaali- ja työttömyysetuuksien leikkauksia (57 %) sekä julkisten palvelumaksujen korotuksia (55 %). Verojen korottaminen (50 %) ja julkisen omaisuuden myyminen (50 %) olisi monien mielestä varsin epämieluisaa.
Petteri Orpon hallitus julkisti uusia julkisen talouden sopeutus- ja säästötoimia 16.4.2024. Yksi keskeinen päätös oli yleisen arvonlisäveron korottaminen 1,5 prosenttiyksiköllä. Tutkimustulokset osoittavat, että verojen korotukset ovat kansalaisten vähiten vastustamia sopeutuskeinoja. Toisaalta nekin hyväksyy vain joka toinen täysi-ikäinen.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa 5.-10.4.2024. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.055. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit