Nyt on mahdollista rakentaa sote-palvelut kansalaisen näkökulmasta katsoen.
– Integraatio on suuri mahdollisuus, Eksoten toimitusjohtaja [b]Pentti Itkonen[/b] arvioi.
Hallituksen ja opposition sunnuntaina 23. maaliskuuta solmima sote-sopimus on Pentti Itkosen mielestä mahdollisuuksia luova. Se antaa tilaisuuden perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integrointiin.
– Etelä-Karjalassa näitä palveluita on integroitu jo neljän ja puolen vuoden ajan, mutta paljon on vielä tekemistä, Itkonen toteaa.
Hän johtaa yhdeksästä kunnasta muodostettua Eksotea eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä.
Piirin onnistumisista esimerkkinä on Lasten ja nuorten talo, johon voi tulla ilman lähetettä. Mielenterveysongelmiin on pystytty puuttumaan viiveettä. Joskus parikin oikea-aikaista tapaamista voi ratkaisevasti auttaa.
Esitetty sote-muutos ei Itkosen arvion mukaan muuta Eksote-piirin toimintaa paljonkaan. Hän toivoo, että oma kuntayhtymä säilyy, vaikka se kuuluu HUS:n erityisvastuualueeseen eli tulevaan sote-alueeseen.
STM:n sivuilla tosin arvioitiin, että sairaanhoitopiirit tulisi sulauttaa suureen sote-alueeseen.
Itkonen ei suostu näkemään HUS-erva-aluetta hirviönä, joka talloo paikallisen päätöksenteon ja lopettaa lähipalvelut. Työnjako HUS:n kanssa on tähän asti toiminut hyvin.
[b]Siirrelläänkö omaisuuksia ja henkilöitä?[/b]
STM:n sivuilla arvioidaan, että olisi ”luontevaa” siirtää sairaanhoitopiirien henkilöstö ja omaisuus uudelle suurelle sote-alueelle, mutta jättää kuntien henkilöstö kuntien palkkalistoille.
Pentti Itkonen kuitenkin toivoo, ettei omaisuuksia ja henkilöstöä siirrellä, vaikka järjestämisvastuu annetaan viidelle alueelle. Siirrot eivät olisi toiminnan kannalta mielekkäitä.
– Ei ole mitään järkeä koota kaikkia HUS-erva-alueen 40 000 – 50 000 työntekijää saman työnantajan palvelukseen. Ei kai kukaan sellaista halua, Eksoten toimitusjohtaja toteaa.
Itkonen ei myöskään usko, että erityisvastuualueesta tulisi suuri monopoliostaja. Ehkäpä erva-kuntayhtymän valtuusto linjaa, paljonko palveluita ostetaan ja siirtää ostovaltuutukset alueille.
Vaikuttaako erva-alueiden vahvistuminen tietojärjestelmiin? Tietojenkäsittelyssä jako viiteen erva-alueeseen ei ole Itkosen mielestä ratkaiseva. It-järjestelmässä kannattaa pyrkiä vain valtakunnallisiin ratkaisuihin.
[b]Rahoitus muutetaan laskukaavaksi[/b]
Muutostyössä pitäisi keskittyä palvelujen uudistamiseen asiakkaan näkökulmasta.
– On fundamentaalinen mullistus, että järjestämisvastuu otetaan pois kunnilta ja rahoitus muutetaan laskukaavaksi. Olen osallistunut useisiin työryhmiin, joissa heti aluksi Kuntaliitto ja suuret kaupungit ovat todenneet, että rahoitus ja järjestäminen tulee säilyttää kunnilla ja siihen on jääty, Pentti Itkonen toteaa.
Itkonen uskoo, että ehdotus kohtaa vielä vastatuulta. Hiljakkoin suurille kaupungeille luvattiin malli, jossa ne saavat päättää alueen sote-ratkaisuista, mutta nyt niiltä ollaan viemässä puolet budjetista.
Itkonen on kuitenkin vakuuttunut, että suunta on oikea. Aikaisemmin on liikaa keskitytty monimutkaisiin hallintokysymyksiin eikä keskiössä ole ollut ainakaan kansalainen.
[b]Palvelupisteistä päättäminen ratkaisevaa[/b]
Miltä hallituksen ja opposition sote-ratkaisu vaikuttaa?
– Se on yllättävä, mutta rakenteellisesti selkeämpi kuin aiemmat ehdotukset. Silti se jättää ratkaisematta isot asiat, arvioi kunnallistalouden emeritusprofessori [b]Pentti Meklin[/b].
Eniten Mekliniä askarruttaa päätöksenteko. Kunnan ja erva-alueen väliin jää monta päätöksenteon tasoa. Kuka päättää, mikä on palvelupisteiden sijainti erva-alueella?
– Minkälainen on kuntien edustus ja onko luottamushenkilöitä muillakin kuin erva-alueen tasolla, Meklin pohtii.
Riskinä on, ettei erityisvastuualueen organisaatiota saada toimimaan. Toisaalta esitys antaa mahdollisuuden palvelujen kehittämiseen.
[b]Erva-uudistus ei loihdi hyviä yleislääkäreitä[/b]
Vallansiirto erva-alueille ei sinällään ratkaise terveydenhuollon ongelmia kuten yleislääkärien puutetta.
– Olen huolestunut esimerkiksi siitä, että lääkärit haluavat erikoistua yhä pidemmälle. Halutaan leikata paksunsuolen yhtä osaa, mutta yleislääketieteen erikoislääkäreiksi hakeutuvia on kovin vähän, Pentti Meklin sanoo.
Kuntien kannalta uudistus on iso järistys.
– Kunnan rooli pienenee ja kunnan koolla on vähemmän merkitystä kuin aiemmissa esityksissä. Sote-ratkaisu vie pohjaa perustalta, jolle kuntauudistusta rakennettiin. Meklin toteaa.
Kommentit