Tämä blogiteksti liittyy tutkimusjulkaisuun, jonka löydät täältä.
Kunta valvoo kuntalaisten etua
Hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntalaisille tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet kunnista hyvinvointialueille, mutta näillä palveluilla on edelleen keskeinen merkitys kuntalaisten elämään, hyvinvointiin ja arkeen. Hyvinvointialueilla tehdyt päätökset ja linjaukset heijastuvat ja vaikuttavat kuntalaisille tärkeisiin ja merkityksellisiin asioihin, minkä vuoksi kunnista halutaan vaikuttaa hyvinvointialueella tehtäviin ratkaisuihin. Näin kunnat pyrkivät toteuttamaan ydintehtäväänsä: elämisen edellytysten luomista, joka liittyy kunnille kuntalaissa määritettyyn tehtävään asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisestä (Jäntti 2016). Kunta valvoo kuntalaisten ja kunnan etua suhteessa muihin hallinnontasoihin.
Edunvalvontaroolissa kunnan tehtävänä on valvoa, että hyvinvointialue säilyttää mahdollisimman hyvät ja tarpeenmukaiset palvelut kuntalaisille ja hyvinvointialueella tunnistetaan paikalliset tarpeet ja kuntien eroavuudet. Alueelliselle tasolle ulottuva, vahvistuva ja laajeneva rooli korostaa kuntaa kuntalaistensa edunvalvojana, jossa kunta toimii kuntalaisten puolesta ja hyväksi toimivana hallinnollisena organisaationa suhteessa hyvinvointialueeseen (Airaksinen ym. 2015; Jäntti 2016).
Paikallisuus vahvistuu alueellisessa kontekstissa
Kunnan tehtäviin kansalaisia lähimpänä toimivana julkishallinnon tasona kuuluu edelleen vaikuttaminen ihmisten arkeen ja elämään liittyviin asioihin, kuten kuntalaisten hyvinvointiin ja alueen elinvoimaan (Jäntti 2016). Hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntien demokratiaroolissa korostuu paikallisuuden merkitys. Vaikka osa kuntien tehtävistä onkin siirtynyt hyvinvointialueille, ne koskettavat edelleen paikallisesti kuntalaisten elämää.
Kuntalaiset voivat kääntyä edelleen kunnan puoleen toiveineen ja tarpeineen hyvinvointialuetta koskevissa asioissa, vaikka ne eivät ole enää kunnan päätösvallassa. Kunta on hyvinvointialueen tärkeä kumppani paikallisena toimijana, jossa yhteistyön rakentamisella ja tiedonkulun varmistamisella voidaan taata kuntalaisten ja alueen asukkaiden tarpeista lähtevien asioiden hyvä kehitys. Valtiovarainministeriön väliraportissa (2017) todetaan, että eri toimijoiden välisellä toimivalla yhteistyöllä taataan palvelujen yhteen toimivuus ja sujuvuus kuntalaisille ja alueen asukkaille. Tämä korostaa tarvetta ymmärtää kunnissa alueelliset näkökulmat ja tarpeet yhteistyön rakentumiseksi sekä hyvinvointialueilla paikallisuuden ja paikallisten olosuhteiden merkitys ihmisten arjen rakentumisessa.
Yhteisöllisyyden merkitys kasvaa
Kolmantena kuntademokratiaroolin kehityssuuntana on yhteisöllisyyden merkityksen kasvu, joka heijastelee ajatusta kunnasta kuntalaisten yhteisönä (Jäntti 2011; Jäntti 2016). Kunnan demokratiaroolin näkökulmasta kunta toimii kuntalaisten yhteisönä, areenana, demokratiakanavana ja linkkinä kuntalaisten ja päätöksentekijöiden välillä paikallis- ja aluetasolla.
Kunta toimii yhteisöllisyyden kasvun ja ihmisten kohtaamisen areenana. Yhteisöllisyys rakentuu eri toimijoiden aktiivisena toimintana, jossa kunta mahdollistaa yhteisöllisyyttä ja osallistumista. Yhtenä tärkeänä lähtökohtana yhteisöllisyyden ja osallistumisen merkityksen vahvistumisessa näkyy yhteys moniäänisyyteen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Tässä kunnan eri toimijoilla on tärkeä moniäänisyyttä edistävä rooli (mm. Valtiovarainministeriö 2017).
Kuntien demokratiarooli ilmentää kuntien paikallista toimijuutta asukkaidensa hyvinvoinnin edistäjinä
Kunnilla on hyvinvointialueuudistuksen jälkeen edelleen keskeinen rooli demokratian edistämisessä ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksin turvaajana. Uudistus on tuonut kuntien demokratiarooliin uudenlaisia piirteitä ja vahvistanut kunnan roolia kuntalaisten edunvalvojana. Kunta on ennen kaikkea paikallinen toimija, minkä vuoksi sen merkitys korostuu nimenomaan paikallisuuden näkökulmasta suhteessa alueelliseen päätöksentekoon. Toimimalla välittäjänä asukkaiden ja hyvinvointialueiden välillä kunnat kanavoivat asukkaiden odotuksia, toiveita ja tarpeita alueelliseen päätöksentekoon. Näin kunnat pyrkivät huolehtimaan paikallisista elämisen edellytyksistä.
Lähteet
Airaksinen, J., Haveri, A., Jäntti, A. & Härkönen, H. 2015. Miten kuntien rooli muuttuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen siirtyessä maakunnalliselle vastuulle? Pirkanmaan liitto.
Jäntti, A. 2016. Kunta, muutos ja kuntamuutos. Acta Universitatis Tamperensis. Tampere: Tampere University Press. Akateeminen väitöskirja. Saatavilla 3.10.2024: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0238-2
Valtiovarainministeriö. 2017. Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030. Parlamentaarisen työryhmän väliraportti Tulevaisuuden kunnasta. Valtiovarainministeriön julkaisuja 9a/2017. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Saatavilla 3.10.2024: https://vm.fi/documents/10623/1106586/Tulevaisuuden+kunnan+skenaariot+ja+visiot+2030.pdf/f584dde0-f12b-4b96-b20d-c361d89797d7/Tulevaisuuden+kunnan+skenaariot+ja+visiot+2030.pdf
Lisätietoa
Johanna Sinkkonen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, johanna.sinkkonen@tuni.fi
Anni Jäntti, dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, anni.jantti@tuni.fi
Kommentit