Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo, että sote-palveluiden siirto kunnilta aluetasolle on ollut niin todennäköistä, että Oulu on ennakoinut tilannetta usean vuoden ajan.
– Kyse on siitä, miten kaupunki pystyy skaalautumaan puolta pienempänä, Laajala tiivistää kaupunkikonsernin uudistamisen perusajatuksen.
Laajala kertoo kaupungin yhtiöittäneen ja ulkoistaneen toimintojaan. On tehty isoja liikkeenluovutuksia markkinoille koskien digi- ja tietohallintopalveluja sekä puhtauspalveluja.
Konsernia on kevennetty, koska Oulun käyttötalous lähes puolittuu hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuonna 2023.
– Budjettimme on 1,5 miljardia euroa, sote-uudistus leikkaa siitä 700 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin palveluksessa on noin 10 000 työntekijää, joista hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy noin 3 600, Päivi Laajala summaa.
Velat kuitenkin jäävät kaupungin taseeseen. Suurten kaupunkien haasteet liittyvät Laajalan mukaan siihen, että niiden investointitaso ei laske.
– Oulun investointitaso on vuosittain noin 150–170 miljoonaa euroa.
Laajala ennakoi edelleen uusia toimintamalleja, kuten uusia kumppanuuksia yksityisen sektorin tai järjestöjen kanssa. Nyt sote-palvelut yhtenäistyvät ja kunnat edelleen nopeasti erilaistuvat. Päivi Laajala katsoo, että kehitys vie sellaiseen suuntaan, jossa irtaudutaan yhtenäiskuntamallista.
– Tämä voi johtaa siihen, että myös kuntia koskeva lainsäädäntö muuttuu. Erikokoisilla ja erilaisilla kunnilla voisi olla erilaisia lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Tähän tulevat isot kaupungit ja Oulun seudun kunnat ottamaan vielä kantaa, hän ennakoi.
Kuntayhtymä Eksote on vastannut Etelä-Karjalan yhdeksän kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vuodesta 2010 alkaen. Palvelut ovat Rautjärven kunnanjohtajan Harri Anttilan mukaan toimineet. Ongelma on ollut kuntien rahoituksen riittävyydessä. Eksoten kanssa on lähes vuosittain käyty keskustelua siitä, miten paljon kuntien on pantava lisää rahaa sote-palveluihin.
– Nyt napanuora katkeaa ja kunnat vapautuvat taloudellisesta riskistä. Pidän sitä ainoana oikeana ratkaisuna.
Anttilan mukaan iso kysymys on, miten uudet aluevaltuutetut suhtautuvat omaan työhönsä.
– Näkevätkö he itsensä asuinkuntiensa edustajina vai koko alueen – maakunnan – edustajina.
Etelä- ja Itä-Savossa valmistellaan parhaillaan uutta, maakunnan laajuista hyvinvointialuetta.
Essoten johtaja Risto Kortelainen ja Sosterin kuntayhtymäjohtaja Saara Tavi ovat väliaikaisen valmistelutoimielimen kärkikaksikko. Valmistelutyö on vaativan palapelin kokoamista – sillä erotuksella, että tässä palapelissä jokaiselle palaselle on laitettu hintalappu. Uuden hyvinvointialueen menot ovat noin 700 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on noin 7 000.
Hyvinvointialueella on paljon käsissään: noin 140 000 asukkaan sote- ja pelastuspalvelut, kaksi keskussairaalaa, Vaalijala, ikääntynyt väestö- ja poikkeuksellisen suurilukuinen kausiasukkaiden joukko, jolle hyvinvointialue tarjoaa ainakin kiireellisen sairaanhoidon. Saara Tavi painottaa, että uudistuksen onnistumisen edellytyksenä on valtion riittävä rahoitus.
– Pyrimme tietenkin vaikuttamaan siihen, että sote-rahoituksen kriteerit olisivat sellaiset, jotka tunnistavat tilanteemme, Tavi sanoo.
Kahden keskussairaalan mallille odotetaan ministeriöltä erillisrahoitusta.
Tammikuun 2022 aluevaaleissa ratkaistaan paljon. Risto Kortelainen toivoo uusien aluevaltuutettujen katsovan koko alueen etua ja tarkastelevan asioita laaja-alaisesti maakunnan kannalta.
– Aluevaltuutetut allokoivat lakisääteiseen tehtävään nähden niukkoja resursseja ja heillä on mahdollisuus uudistaa alueen toimintoja.
Keski-Uudenmaan Keusote-kuntayhtymän kuusi kuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen ovat kaikessa hiljaisuudessa tehneet usean vuoden ajan työtä, joka monilla hyvinvointialueilla on edessään. Vastauksia on etsitty koviin haasteisiin. Keusoten johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo, että Keusoten kunnissa 75-vuotiaiden määrä kasvaa suhteellisesti eniten koko maassa vuoteen 2030 mennessä. Suhteellinen kasvu on peräti 67 prosenttia. Skenaariot tulevasta sote-rahoituksesta osoittavat, että aluevaaleissa valittavat Keski-Uudenmaan aluevaltuutetut joutuvat välittömästi käärimään hihansa.
– Vaikka palvelutarpeemme ei kasvaisi piiruakaan, joudumme sopeuttamaan vuoteen 2026 mennessä joka vuosi 25 miljoonaa euroa, Laitinen-Parkkonen sanoo.
Keusoten budjetti on 655 miljoonaa euroa.
– Jos emme pysty sopeuttamaan sote-menoja, ne ovat vuonna 2026 noin 900 miljoonaa euroa.
Yksi suuri huolenaihe on alan henkilöstöpula.
– Näemme kaiken aikaa Keusotessa, kuinka hoitajat jättävät sote-alan, eikä meillä ole monia keinoja pitää heistä kiinni. Koko Suomea koettelevassa hoitajapulassa on kyse jostakin hyvin perustavasta ja syvällisestä ongelmasta. En usko, että sitä voi korjata pelkästään rahalla, eikä hoitajapulaa voi kuitata myöskään yksioikoisella neuvolla ”johtakaa paremmin”, Laitinen-Parkkonen miettii.
Kommentit