Selvä enemmistö (74 %) suomalaisista vastustaa sitä, että kotikunta liitettäisiin yhteen yhden tai useamman naapurikunnan kanssa talouden tilan parantamiseksi. Vain kuudesosa (16 %) hyväksyisi kuntaliitoksen tässä tarkoituksessa. Suhtautuminen kuntaliitokseen talouden turvaamiskeinona on selvästi kielteistynyt neljän vuoden takaisesta, jolloin asiaa kannatti useampi kuin joka neljäs (26 %).
Selvä enemmistö suhtautuu penseästi myös ajatukseen kuntapalvelujen karsimisesta (60 %). Vajaa kolmannes (31 %) olisi valmis leikkaamaan kunnallisia palveluja kunnan taloudellisen tilan kohentamiseksi. Hieman vähemmän kielteisesti kansalaiset suhtautuvat palvelumaksujen korottamiseen asuinkunnan taloudellisen rasituksen keventämiseksi. Joka toinen vastustaa (49 %) ja kaksi viidestä kannattaa (41 %). Näkemykset palvelumaksujen karsimisesta ja -maksujen korotuksista ovat muuttuneet vuodesta 2020. Nyt aiempaa useampi suhtautuu kielteisesti näihin säästötoimiin.
Kuntapalvelujen karsinta saa keskimäärää enemmän kannatusta kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Kuntapalvelujen leikkaaminen olisi myrkyllistä etenkin SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden tukijoiden mielestä. Keskustan kannattajista kolmannes hyväksyy palvelujen karsimisen ja joka toinen tyrmää asian.
Enemmistö kansalaisista (53 %) vastustaa ajatusta kunnallisveron korottamisesta palvelujen turvaamiseksi. Reilu kolmannes (36 %) olisi kuitenkin valmis nostamaan kunnallisveroa. Etenkin kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat vierastavat veron kiristämistä. Keskustan ja vasemmistoliiton tukijoista puolestaan enemmistö olisi valmis hyväksymään kunnallisveron korotuksen palvelujen turvaamiseksi. Kunnallisveron korottamisvaateen kannatus on vähentynyt vuoden 2020 kesästä ja vastustus jonkin verran lisääntynyt.
Enemmän kuin kaksi kolmesta vastustaa ehdotusta asuinkunnan lainanoton lisäämisestä palvelujen ja työpaikkojen turvaamiseksi (69 %). Syömälainan kannattajia löytyy vain runsaan kymmenesosan verran (12 %). Velkaantumisen vastustajien osuus on tuntuvasti lisääntynyt kesästä 2020 (48 % à 69 %). Vuonna 2020 kysely toteutettiin koronakriisin keskellä. Tuolloin suomalaisten suhtautuminen julkiseen velkaantumiseen muuttui hetkellisesti myönteisemmäksi. Tällä haavaa kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu haluttomasti oman asuinkunnan lainanoton lisäämiseen.
Eniten kannatusta tiedustelluista keinoista saa kotikunnan rakennus- yms. investointien karsiminen ja lykkääminen säästöjen aikaansaamiseksi. Tätä ehdotusta kannattaa vajaat puolet väestöstä (47 %) ja kaksi viidestä (41 %) vastustaa. Investointien supistamiseen kohdentuu kuitenkin aiempaa vähemmän kannatusta.
Tarkemmat taustaryhmittäiset tulokset löytyvät tutkimusosiosta. Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.6.2024. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.062. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit