Polemiikki / 04.09.2014

Tutkija kuntajohtajien johtajasopimuksista: ”Sopimus on ohjenuora ja turva”

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Anna-Mari Tyyrilä | Kuva: Merja Ojala

Tutkija, HM Anu Kurkinen-Supperi selvittää väitöskirjaansa varten, mikä merkitys johtajasopimuksella on kunnan johtamisessa.

Parhaimmillaan kunnanjohtajan johtajasopimus ei ole vain nippu allekirjoitettuja ”aanelosia” työn painotuksista ja tavoitteista. Osa antia ovat kunnanjohtajan ja kunnan poliittisen johdon keskinäiset keskustelut kunnan johtamisen suunnasta ja pelisäännöistä sekä arviointi.

Kuntaliiton tilastojen mukaan 58 prosentilla kunnanjohtajista oli johtajasopimus vuonna 2012. Uudessa kuntalain luonnoksessa sopimusta esitetään pakolliseksi.

– Tekemissäni haastatteluissa ilmeni, että sekä kunnanjohtajat että kunnan ylin poliittinen johto kokevat sopimuksen myönteisenä ja edistysaskeleena kuntajohtamisen kehittämisessä, Anu Kurkinen-Supperi kertoo.

Tutkimuksen kohdekunniksi valikoituivat Harjavalta, Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna, Jyväskylä, Järvenpää ja Kemijärvi. Kaikissa niissä johtajasopimuksista oli tutkimuksen alkaessa noin kahden vuoden kokemus.

– Yleensä aloite johtajasopimuksen laatimisesta tuli kunnanjohtajalta. Kuntajohdon haastatteluiden perusteella hankalina koettiin palkkauksen tarkistamiseen ja ristiriitatilanteisiin liittyvät asiat.

Johtajasopimus olisikin mielekästä tehdä kunnanjohtajan aloittaessa työnsä.

– Sopimuksen koettiin vaikuttaneen myönteisesti sekä kunnanjohtajan työhön että yhteistyöhön poliitikkojen kanssa. Johtajasopimuksessa kunnanjohtajan työhön kohdistuvat odotukset tehtiin näkyviksi, ja kunnanjohtaja tiesi keskittyä asioihin, joita poliittinen johto häneltä edellytti. Sopimus ei ole arjen asioiden ratkaisuväline, Kurkinen-Supperi painottaa.

Johtajasopimus tukee kunnanjohtajan työtä ja on hänelle myös turva. Kyse on lopulta selkeistä johtamisen ja työnteon pelisäännöistä.

Kehitettävääkin on.

– Ristiriita- ja ongelmatilanteiden ratkaisutavat kannattaa kirjata sopimukseen.

Samoin kannattaa määritellä sopimuksen säännöllinen arviointi, esimerkiksi kerran valtuustokaudessa.

– Sekä kunnanjohtajat että luottamushenkilöt miettivät, miten johtajasopimuksessa voitaisiin enemmän huomioida kunnanjohtajan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Sopimuksessa voisi esimerkiksi pohtia ilta- ja viikonlopputyön korvaamisen pelisääntöjä ja kunnanjohtajan työajan jonkinlaista rajaamista.

Anu Kurkinen-Supperi työstää väitöskirjaansa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululle. KAKS rahoittaa tutkimusta.

Jaa

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.