Polemiikki / 31.05.2019

Tampereen korkeakouluissa alkoi uusi aika

Tampereen uudessa korkeakouluyhteisössä ammattikorkeakoulu nivoutuu tiiviisti yliopiston toimintaan. Mitä korkeakouluyhteisö tarkoittaa käytännössä? Entä syökö kansainvälistä tutkimusta tavoitteleva yliopisto työelämän asiantuntijoita kouluttavan ammattikorkean?

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

– Korkeakouluyhteisö aloitti toimintansa virallisesti tämän vuoden alussa. Alkuvuosi on ollut pitkälti uuden yliopiston organisaation rakentamista, mutta Tampere 3 -prosessissa valmistelua on tehty jo vuosia. Työryhmissä olemme oppineet tuntemaan toistemme toimintatavat, kertoo korkeakouluyhteisön rakentamisesta Tampereen yliopiston vararehtori Marja Sutela.

Tuulisissa tunnelmissa perustettu, myös vuoden alussa aloittanut Tampereen yliopisto on säätiömuotoinen. Rehtoriksi valittu Mari Walls on tunnettu tutkimuslaitosten uudistaja, joka luotsaa joukkojaan tiukalla otteella kohti tieteen kansainvälistä kärkeä. Ammattikorkeakoulun asema ja uusi omistuspohja tässä yhteisössä onkin herättänyt huolta sidosryhmissä.

Säätiön omistama AMK

Säätiö omistaa nyt 87 prosenttia ammattikorkeakoulun osakkeista. Suurimman osan lopusta osakekannasta omistaa Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Omistusmalli on uusi ammattikorkeakoulujen kentällä, jossa tyypillisiä pääomistajia ovat tähän saakka olleet kunnat.

Marja Sutela on yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori, ja tekee tiivistä yhteistyötä ammattikorkean vararehtori Päivi Karttusen kanssa. Sutela toteaa, että säätiömalli näkyy lähinnä johtamisessa ja strategisessa päätöksenteossa.

– Säätiöllä ei ole suoraa vaikutusta koulutuksen rahoitukseen. Se tulee edelleen suurimmaksi osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Ammattikorkeakoulussa on lisäksi ulkoista, kilpailtua tki-rahoitusta, jolla toteutetaan kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeita, Sutela kertaa.

Korkeakouluyhteisön perustamisen yhteydessä koulutusaloja ei ole karsittu. Yhteistyötä ja päällekkäisiä resursseja sen sijaan tarkastellaan jatkuvasti.

– Tampere 3 -prosessissa ei ole lopetettu koulutusaloja. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on omat, laissa säädetyt tehtävänsä. Molemmilla on edelleen omat koulutusvastuunsa, jotka ammattikorkeakoululla on määritelty toimiluvassa, Sutela sanoo.

Rakennustekniikasta Hairiin – yhteistyömahdollisuuksia kaikkialla

Tampereella yhteistyön kehittämisessä ollaan pisimmällä rakennustekniikan koulutuksessa. Yhteisiä kursseja sekä kandidaattiopiskelijoille että ammattikorkean opiskelijoille päästään aloittamaan syksyllä. Myös tiloja uudistetaan ja jaetaan; jatkossa yliopisto toteuttaa rakennustekniikan laboratorio-opetuksen.

– Kaikilta aloilta löytyy yhteistyömahdollisuuksia. Joissakin voidaan mennä pidemmälle kuin toisissa. Samoja osaamistavoitteita on jo tunnistettu kandidaattiopinnoissa ja ammattikorkean kursseissa. Ei tule mieleeni sellaista alaa, jossa yhteistyötä ei voisi tehdä, Sutela toteaa.

Esimerkkejä jo toteutetusta yhteistyöstä löytyykin laajalti. Sutela mainitsee Hair-musikaalin, johon muusikot tulivat ammattikorkeasta, näyttelijät ja ohjaustyö yliopiston puolelta.

Erityisesti Sutela nostaa esiin lääketieteellisen tiedekunnan tiloihin perustetun kliinisten taitojen keskuksen, jossa lääkäriopiskelijat ja ammattikorkean terveysalan opiskelijat osallistuvat yhdessä simulaatio-opetukseen. TAITO-keskuksen omistavat Tampereen yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

– Keskuksen käyttöaste on yli 80 prosenttia ja malli kansainvälisesti ainutlaatuinen, Sutela korostaa.

Kun opetusministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa tarkastellaan tulevaisuuden koulutusta Tampereella, yhteisö osallistuu neuvotteluihin yhdessä. Tarkasteluun tulevat Sutelan mukaan lähinnä koulutuspaikat alojen sisällä, ei edelleenkään alojen karsiminen.

– Näkisin että on tarpeen kartoittaa kuinka paljon koulutamme esimerkiksi ICT-alojen osaajia koko maassa. Käymme siis vastaisuudessa enemmän keskustelua koulutusmääristä kuin alojen lopettamisista.

Opiskelijoille ja asiakkaille lisää tarjontaa

Mitä ammattikorkeakoulu tässä mullistuksessa sitten saa?

– Juuri tänään olemme rehtorin valmistelutyöryhmässä keskustelleet henkilöstön ristiin käytöstä yliopiston ja ammattikorkean välillä, ja miten se voidaan toteuttaa, kun työehtosopimukset ovat erilaiset, Sutela aloittaa.

Yli 30 000 opiskelijan yhteisölle tarjotaan jo nyt ristiinopiskelumahdollisuuksia useiden satojen opintopisteiden verran. Esimerkiksi matematiikan perusopintojen suorittaminen helpottaa ja nopeuttaa myöhempää siirtymistä ammattikorkeakoulusta yliopiston puolelle diplomi-insinöörikoulutukseen.

Raja-aidat opintopolkujen välillä madaltuvat. Eivät kuitenkaan niin, että tutkintojen rakenne muuttuisi.

– Esimerkiksi sairaanhoitajan tutkinto on niin säännelty, että väljyyttä on vähän. Siinäkin vapaasti valittaviin opintoihin kuitenkin mahtuu riistin valittavia kursseja, Sutela toteaa.

Tärkeä etu ammattikorkean hanketoiminalle tulee laajan yhteisön osaamisesta.

– Nyt myös yliopiston osaaminen on käytössä tutkimus- ja kehitys -toiminnassa, ja yliopisto onkin jo mukana yli puolessa uusista ammattikorkean tki-hankkeista.

Yhteistyö siis etenee monella tasolla. Sutela on tyytyväinen uusiin yhteishaun lukuihin ja kertoo niiden osoittavan, että uusi Tampere kiinnostaa hakijoita.

Korkeakouluyhteisöt tulossa vahvasti koko maahan

Sutela tuo esiin Tampereen strategiaa ja slogania.
– Vaikuttavuutta yhdessä. Se on minusta hyvä kiteytys siitä, mitä teemme.

Strategia näyttäisi toimivan, sillä Tampereen korkeakouluyhteisön malli kiinnostaa muitakin ammattikorkeakouluja.

– Olemme saaneet yhteydenottoja ja keskusteluja on käyty Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kanssa, joita kiinnostaa tulla mukaan Tampereen korkeakouluyhteisöön, Sutela kertoo.

Myös Oulussa, Lappeenrannassa, Lahdessa ja Rovaniemellä on jo tehty uusia omistusjärjestelyjä. Ammattikorkeakoulut hakevat siis jatkossa yhä laajempaa näkyvyyttä ja toimintamahdollisuuksia verkostoitumalla yliopistojen kanssa.

– Seinäjoella ja Porissa toimii yliopistokeskus, ja ensimmäisiä selvityksiä yhteistyöstä on tehty molemmilla paikkakunnilla. Nyt kummankin maakunnan ammattikorkeakoulun omistajien eli kuntien pitää luoda yhteinen näkemys siitä, halutaanko osaksi yhteisöä ja miten omistus jakautuisi, Sutela sanoo.

Tilanne on monissa ammattikorkeakouluissa Sutelan mukaan paljolti sama kuin Tampereella 2015, ennen prosessin alkua.

– Ei silloin vielä tiedetty, mitä ollaan tekemässä. Opetusministeriö asetti raamit, ja samoin edetään nyt muualla. Tampereella ensimmäisiä ajatuksia oli toteuttaa kokonaan uudenlainen organisaation malli. Lainsäädännön selvittämisen myötä selkeni, että meillä on kaksi itsenäistä organisaatiota, ja kummallakin on omat tehtävät, Sutela kertaa.

Kansainvälistä aluepolitiikkaa?

Ammattikorkeakouluja on useaan otteeseen moitittu kiireellä perustetuiksi opinahjoiksi, joiden rooli ei ole selkeä. Ne ovat kuitenkin ankkuroituneet melko lyhyen historiansa aikana alueellisiksi vaikuttajiksi ja kuntien osaajien kouluttajiksi.

Miten tämä rooli säilyy uusissa korkeakouluverkostoissa? Tampereella katsotaan, että kunnat ovat jatkossakin suuria työllistäjiä esimerkiksi sote-alan koulutuksista valmistuville. Mutta Tamperekin kansainvälistyy monella tavalla.

Ammattikorkeasta valmistuneen muusikon työpaikka ei välttämättä löydy Pirkanmaalta eikä Suomesta. Lisäksi tarvitaan koulutusta erikielisille osaajille.

– Olen seurannut vanhuspalveluiden tilannetta. Ehkä tarvitsemme jatkossa työperäistä maahanmuuttoa, jotta alalle saadaan tekijöitä. Siksi on oltava valmiudet myös englanninkieliseen koulutukseen. Myös koulutusvienti nähdään meillä tärkeänä tulonlähteenä, ja esimerkiksi Tampereen ammatillista opettajakoulutusta on jo viety Kiinaan ja Brasiliaan. Pedagogiselle osaamiselle on kysyntää maailmalla.

Suuria haasteita koulutukseen tuovat Sutelan mukaan opetusministeriön korkeakoulutuksen tiekarttaan 2030 sisällytetty tavoite koulutustason nostosta ja elinikäisestä oppimisesta.

Samassa tiekartassa tulevaisuuden uutta luovia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja luonnehtivat avoimuus, kansainvälisyys ja globaali vastuu.

 

#ammattikorkeakoulu #tampere #yliopisto

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

Lisää aiheesta ammattikorkeakoulu