| Kirjoittanut:
Huono-osaisin Suomi -tutkimuksen näkökulmista on runsaudenpula. Ruoka-apu on laaja teema, ja vuoden 2014 lopussa ilmestyvään Kaksin rahoittamaan tutkimukseen tiivistetään keskeisimmät havainnot. Tutkija, VTM Maria Ohisalo (28) koordinoi tutkimusta sekä työstää aiheesta väitöskirjaansa.
Tutkimuksessa on koottu vastauksia leipäjonojen ihmisiltä. Hankkeessa on mukana 10 kaupunkia, ja vastauksia on tähän mennessä kertynyt yli 3 300.
– Hanke selvittää muun muassa, kuinka ihmiset voivat, miten he
asemoituvat julkiseen palvelusektoriin ja kuinka viranomaisiin luotetaan, sanoo Maria Ohisalo.
Ohisalon toimittamaan tutkimusraporttiin kootaan seitsemän artikkelia, jotka eri tutkijat kirjoittavat.
Leipäjonot herkästi median otsikoihin
– Puhuisin mieluummin ruoka-avusta ja ruoka-apututkimuksesta, koska aihe on leipäjonoja paljon moninaisempi ja avustusruoanjakelua tapahtuu Suomessa useammilla paikkakunnilla kuin moni uskookaan. Ruokaa jaetaan niin yli 150 ev.lut.seurakunnasta kuin lukuisista itsenäisistä järjestöistä ja myös esimerkiksi osana Työttömien Valtakunnallisen järjestön toimintaa, Maria Ohisalo jatkaa.
– Yksi mielenkiintoinen teema on selvittää ruoka-avussa käyvien kokemuksia häpeästä tilanteessa, jossa ruoanjakelusta on tullut yhä arkipäiväisempää ja osittain myös sosiaalisesti hyväksytympää kuin esimerkiksi 1990-luvulla, kun leipäjonot kertoivat kansallisesta hädästä.
– Leipäjonot kyllä nousevat tänäkin päivänä otsikoihin, mutta ne eivät aiheuta 1990-luvun kaltaista ulkomaille asti levinnyttä kriisipuhetta suomalaisen yhteiskunnan tilasta, Ohisalo pohtii.
Kuka vastaa jatkossa ruoka-avusta?
Kaupat saavat nykyään luovuttaa ruokaa avustustarkoitukseen aiempaa höllemmin perustein. Samalla nousee tärkeä kysymys keskusteluun.
– Kenellä on vastuu ruoanjakelusta, yksinomaan kolmannella sektorillako vai pitäisikö kuntienkin osallistua?
Erityisesti pitää pohtia leipäjonojen perimmäisiä syitä: asuntopolitiikkaa ja riittämätöntä perusturvaa, Ohisalo katsoo.
Aiheestaan innostunut tutkija on aktiivinen myös politiikassa. Hän toimii Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtajana ja on Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu.
– Olen 1990-luvun laman lapsi. Silloin näki läheltäkin, kuinka yhteiskunta ottaa kiinni, kun ihmisillä alkaa mennä huonosti.
– Ne kokemukset veivät sosiaalipolitiikan opintojen pariin ja halu auttaa heikoimmassa asemassa olevia liittyy niin työhön tutkijana kuin luottamustoimiin politiikassa, Ohisalo sanoo.
Maria Ohisalo toimii tutkijana ja koordinaattorina Itä-Suomen yliopiston Huono-osaisin Suomi -tutkimuksessa.
Tutkimusta rahoittaa KAKS.
Kommentit