| Kirjoittanut:
Kolme keskeistä kirjasi teesiä ns. hyvinvointiyhteiskunnan – palveluiden – pelastamiseksi?
Wille Rydman: Julkisen sektorin ei tarvitse eikä pidä tehdä kaikkea itse. Palveluiden tuotantotapoja pitää merkittävästi monipuolistaa nykyisestä. Julkisen sektorin velkaantuminen on pysäytettävä, muutoin edessä on lopulta Kreikan kaltainen katastrofi.
Yrjö Hakanen: On muutettava tulonjakoa työn ja pääoman välillä palkansaajien hyväksi ja on palautettava kunnille valtion niiltä leikkaamaa rahoitusta. Toiseksi peruspalvelut tulee järjestää pääsääntöisesti kuntien omana toimintana ja lähipalveluina.
Lisäksi tarvitaan uusi paikallishallinnon malli, jossa yhdistyvät pohjoismainen kuntien laaja hyvinvointitehtävä ja vahva itsehallinto, Latinalaisesta Amerikasta alkaneeseen osallistuvaan budjetointiin nojaava lähidemokratia sekä eurooppalaiseen kolmiportaiseen paikallishallintoon kuuluva vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.
Määrittele yksilön ja yhteiskunnan suhde.
W.R.: Yhteiskunta koostuu yksilöistä. Mikään yhteiskuntamalli ei voi taata yksilön onnellisuutta. Vapaa yhteiskunta mahdollistaa sen, että yksilö voi tavoitella omanlaistaan hyvää elämää. Yhteiskunnan tehtävä on suojata yksilön vapautta. Yhteiskunnan huolenpito tulee rajoittaa vain niihin yksilöihin, jotka aidosti eivät omillaan pärjää.
Y.H.: Yhteiskuntaa hallitsevat nyt finanssimarkkinat ja suuryhtiöt. Yksilö on alistettu palvelemaan taloutta, johon demokratia ei ulotu. Yksilö ja yhteiskunta pitää vapauttaa finanssimarkkinoiden vallasta.
Kiteytä kuntien ja maakuntien rooli yhteiskunnassa.
W.R.: Valtion ei tule pakottaa kuntia yhteen muottiin. Se, mikä toimii pienessä kunnassa, ei välttämättä toimi isossa. Kunnilla pitää olla laajat mahdollisuudet huomioida paikalliset erityispiirteet ja toimia niiden mukaan. Maakunnilla on roolinsa niillä sektoreilla, joilla kunnat katsovat hyötyvänsä ylikunnallisesta yhteistyöstä.
Y.H.: Kunnan päätehtävä on turvata peruspalvelut kaikille asukkaille ja toteuttaa lähidemokratiaa. Maakuntien tasolle voi koota erikoissairaanhoidon ja nyt hajanaisen aluehallinnon.
Arviosi Kataisen hallituksen kunta- ja sote-uudistuksien linjauksista.
W.R.: Kuntauudistuksen taustalla olevat huolet ovat perusteltuja. Syrjäseutujen kuntien ikärakenne on kestämätön. Kasvukeskuksissa puolestaan kehyskunnat harjoittavat usein epätervettä osaoptimointia keskuskuntien kustannuksella. Valitettavasti kuntauudistusta on kuitenkin johdettu harvinaisen taitamattomasti. Hallitus on hukannut anteeksiantamattoman paljon aikaa silkkaan koheltamiseen.
Y.H.: Hallituksen linja romuttaisi lähipalvelut ja lähidemokratian. Tästä hyötyvät lähinnä yksityiset palvelumarkkinat. Uudeksi lähtökohdaksi tulee ottaa lähipalvelujen turvaaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, kuntien rahoituksen vahvistaminen ja lähidemokratia.
Kuinka korkea saa olla kunnallisveroprosentti? Tulisiko sille asettaa katto? Entä kuntien velkaantumiselle?
W.R.: Jos kunnallisvero nousee liiaksi, alkavat ihmiset äänestää jaloillaan. Sekä kuntien että valtion velkaantumista tulisi rajoittaa esimerkiksi velkakatolla, budjettien alijäämärajoituksilla tai tiukoilla määräenemmistövaatimuksilla. Velkaantuessaan yhteiskunta lähettää laskun nykyisestä hyvinvoinnistaan tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Y.H.: Kunnallisvero progressiiviseksi, pääomatulot pantava kunnallisverolle ja kuntien osuutta yhteisöveroista nostettava. Perumalla lisäksi valtionosuuksien leikkauksia ratkeaa myös kuntien velkaongelma.
Kunnilta on luvattu kuoria tehtäviä miljardilla eurolla pois. Millaisista tehtävistä voitaisiin luopua?
W.R.: Kuntien tehtäviä tulisi vähentää selvästi. Se, että kuntien velvoitteita karsitaan, ei välttämättä tarkoita, että kunta lakkaisi suorittamasta kyseisiä tehtäviä. Se vain antaa kunnille lisää omaa harkintavaltaa ja mahdollisuuksia toteuttaa palvelunsa omalla tavallaan.
Y.H.: Ministeriöidenkin selvitykset osoittavat, että miljardia ei voi karsia ellei pureta osa palveluista tai siirretä tehtäviä valtiolle. Palvelujen karsimisen sijasta peruttakoon yhteisöveron alennus ja valtionosuusleikkauksia.
Mitä Wille Rydman haluaa sanoa kommunisti Yrjö Hakaselle kuntien tulevaisuudesta? Entä Yrjö Hakanen markkinatalouden puolesta liputtavalle Wille Rydmanille?
W.R.: Velkaantuva kunta syö tulevien veronmaksajiensa lautaselta. Kaikki hyvinvointi syntyy viime kädessä työnteolla, ja jotta voisi olla verotuloja, täytyy olla myös veronmaksajia. Hyvä kunta huolehtii siitä, että siellä viihtyy sekä työteliäs veronmaksaja että työllistävä yritys.
Y.H.: Ongelmana ei ole hyvinvointivaltion kasvu, jota arvostelet. Hallitsemattomasti kasvat finanssimarkkinat. Globaali kapitalismi on kuin kohti tuhoa kiihdyttävä Titanic. Hyvä elämä ja ihmiskunnan tulevaisuus eivät voi perustua systeemiin, jossa kaikki on kaupan ja jossa vallitsevat vahvemman oikeuteen perustuvat viidakon lait. Siksi tarvitaan 2000-luvun sosialismia.
Wille Rydman: Unelmasta painajaiseksi? – Kuinka hyvinvointivaltio syö itse itsensä. Polemia-sarja 90, teos ilmestyi syyskuun lopulla.
Yrjö Hakanen: Markkinoiden vai ihmisen hyväksi – kommunistin puheenvuoro. Polemia-sarja 91, teos ilmestyi lokakuun lopulla.
Kommentit