| Kirjoittanut:
Kunnan tila ei aina ole niin synkkä, kuin Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät -tutkimusta varten luotu hyötyindeksi näyttää. Pyhäntä komeilee listan hännillä, mutta sille on selityksensä ja kunnanjohtaja näkee tulevaisuudessa valonpilkahduksia.
Uutena välineenä muuttoliiketutkimuksessa on käytetty hyötyindeksiä. Se yhdistää viisi muuttujaa, jotka kuvaavat useimpien kuntien tavoittelemia uusia asukkaita. Kaikkihan toivovat työssäkäyviä, hyvätuloisia, korkeasti koulutettuja veronmaksajia, joilla on perhe ja lapsia.
– Erikoinen juttu, mutta erikoinen on kunnan kehitys ollut moneen muuhun pieneen maalaiskuntaan verrattuna, kommentoi Pyhännän kunnanjohtaja Jouko Nissinen listasijoitusta.
Hän muistuttaa 1990-luvun lamaan asti kunnan väkimäärä kasvoi ja kuntaan syntyi paljon uusia teollisia työpaikkoja. Väki on vähentynyt vain kymmeneksen vuodesta 1980 – monessa muussa kunnassa jopa kolmanneksen. Nyt työpaikkaomavaraisuus on 128 prosenttia eli naapurikuntalaisetkin käyvät töissä Pyhännän teollisuusyrityksissä. Melkoinen osa opettajista pendelöi lähimmistä kaupungeista.
Osa indeksin näyttämästä miinuksesta selittyy sillä, että Pyhännän teolliset työpaikat eivät vaadi korkeakoulutusta. Runsaslapsisten perheiden poismuutot näkyvät isosti pienen kunnan tilastoissa.
Nissinen myöntää, että huonompaan suuntaan ollaan menty ja mennään edelleen, ellei muutosta tapahdu. Alamäen voi pysäyttää vain, jos palvelut ovat kunnossa ja työpaikkoja sekä rantatontteja on tarjolla. Mikäli kaikki muualta töissä käyvät asuisivat Pyhännällä, tilanne olisi täysin erilainen. Pyhäntä aikoo jatkaa itsenäisenä kuntana.
Tontteja, palveluja ja moottoritie
Muutosta hyötyjien listan kärkikunta Liminka sijaitsee vain sata kilometriä pohjoisempana, Oulun eteläpuolella.
– Liminkaan muuttajat ovat lähtöisin maaseutukunnista ja haluavat opiskelujen jälkeen palata vastaavaan ympäristöön. Syntyperäisiä oululaisia ei tänne juuri muuta, sanoo kunnanjohtaja Pekka Rajala.
Hän korostaa kunnan monipuolista, luonnonläheistä, tasokasta ja kohtuuhintaista tonttitarjontaa. Koulut, päiväkodit ja harrastusmahdollisuudet ovat kunnossa. Ei ihme, että Liminka koetaan vetovoimaiseksi ja turvalliseksi lapsiperheiden kannalta. Jos jotain puuttuu, Ouluun pääsee varttitunnissa.
Liminkakin aikoo jatkaa kehittämistä itsenäisenä kuntana ja huolehtii vastaisuudessakin riittävästä tonttitarjonnasta.
Varsinais-Suomen Kauniainen
Masku on toinen tyypillinen kehyskunta, hyötyindeksilistan kuutonen. Valtatie 8 vie hyvinvoivat ja -koulutetut maskulaiset veronmaksajat kymmenessä minuutissa Turkuun. Kunnanjohtaja Rauli Lumio ei ujostele mainita, että Maskua kutsutaan joskus ”Varsinais-Suomen Kauniaisiksi”.
Myös strategia, jolla hyviä kuntalaisia houkutellaan, on tuttu muista kehyskunnista. Juuri nyt tarjolla noin sata isoa, keskimäärin 1 500 neliön, pientalotonttia, hyvät palvelut lapsiperheille ja monipuoliset harrastemahdollisuudet.
Pitkällä tähtäimellä Maskulla on kahden prosentin vuotuinen väestönkasvutavoite, mutta parhaina vuosina kasvu on ollut 3-4 prosentin luokkaa. Taantuma pudotti keskimääräisen kasvuluvun yhteen prosenttiin vuodessa.
– Masku on jatkossakin kasvukunta, vakuuttaa Lumio. Valtatie 8:n muutostyö moottoritieksi, jota on odotettu 30 vuotta, on paraikaa käynnistymässä. Matka Turkuun lyhenee entisestään, uusia tontteja tulee tarjolle ja kysyntä kasvaa.
”Rakenteellista epäsuhtaa”
Turku on hyötyindeksillä mitattuna 15:nneksi suurin häviäjä ja suurista kaupungeista heikoin. Tulos ei yllätä kaupunginjohtaja Aleksi Randellia, se vastaa aiempia tutkimuksia. Hän muistuttaa, että Turun seutu on toiminnallisesti yhtenäistä kaupunkiseutua. Seudulla on ”tiettyä rakenteellista epäsuhtaa”, ja Randellin mielestä kannattaa miettiä, olisiko seutu vahvempi yhdessä.
Turkuun muuttaa paljon opiskelijoita ja maahanmuuttajia.
Valtakunnan tason syistä suurin lienee se, että Turku ei päässyt mukaan 2000-luvun alun it-imuun, toisin kuin monet muut suuret kaupungit.
Muuttoliiketutkimuksesta lisää täällä: https://kaks.fi/node/6982
Hyötyjät ja menettäjät
Top3 – eniten hyötyneet maakunnat
- Kanta-Häme 1 316 e/as.
- Pirkanmaa 740 e/as.
- Päijät-Häme 694 e/as.
Top3 – eniten menettäneet maakunnat
- Kainuu -777 e/as.
- Lappi -487 e/as.
- Keski-Pohjanmaa -442 e/as.
Verotettavan tulon menetys asukasta kohti vuosina 2001-2010.
Top 5 – eniten voittaneet kunnat
- Espoo 227,4 milj. e.
- Kirkkonummi 145,1 milj. e.
- Nurmijärvi 111,7 milj. e.
- Kaarina 103,0 milj. e.
- Tuusula 101,2 milj. e.
Kunnallisveronalaisia tuloja vuosina 2001-2010 eniten voittaneet kunnat.
Top 5 – eniten hävinneet kunnat
- Helsinki -369,6 milj. e.
- Turku -206,2 milj. e.
- Tampere -144,4 milj. e.
- Vaasa -52,9 milj. e.
- Joensuu -44,3 milj. e.
Kunnallisveronalaisia tuloja vuosina 2001-2010 eniten voittaneet kunnat.
TOP 5 maakunnat – eniten lisätuloja
- Uusimaa 927 miljoonaa euroa
- Pirkanmaa 349 miljoonaa euroa
- Kanta-Häme 223 miljoonaa euroa
- Varsinais-Suomi 158 miljoonaa euroa
- Päijät-Häme 138 miljoonaa euroa
Eniten lisäystä kunnallisveron alaisiin tuloihin vuosina 2001-2010.
TOP 5 maakunnat – eniten tulonmenetystä
- Lappi 90 miljoonaa euroa
- Kainuu 66 miljoonaa euroa
- Satakunta 61 miljoonaa euroa
- Pohjois-Savo 47 miljoonaa euroa
- Pohjois-Karjala 47 miljoonaa euroa
Eniten menetyksiä kunnallisveron alaisiin tuloihin vuosina 2001-2010
Kommentit