| Kirjoittanut:
Kuntien poliittisista virkanimityksistä ei keskustella avoimesti, mutta suhmuroinnista supistaan takana päin sitäkin innokkaammin. HTM Maria Ovaska tutkii vaiettua aihetta lainopillisesta näkökulmasta.
Mitä laki siis sanoo näistä nimityksistä? Maria Ovaskan väitöskirjan aihe Poliittiset virkanimitykset kunnallishallinnossa on aina ajankohtainen ja mielenkiintoinen.
Ovaska selvitti nimitysperusteita kunnallisessa virantäytössä jo hallinto-oikeuden pro gradu -tutkielmassaan, joten aihetta oli luontevaa jatkaa väitöskirjatyössä.
Nuori (s. 1987) tutkija puhkuukin intoa aiheensa parissa. Tutkimuksen ollessa alkuvaiheessa puhe pulppuaa kysymyksiä toisensa perään. Vastausten aika on ehkä parin vuoden kuluttua.
Tutkimuksen pohjana on perustuslaki, joka uudistui vuonna 2000. Tuolloin nimitysperusteet alkoivat koskea myös kunnallista virantäyttöä. Yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaistaito.
– Oma tutkimukseni on lainopillinen, joka perustuu oikeuslähteisiin.
Tutkimusmateriaalina ovat muun muassa kaikki korkeimman hallinto-oikeuden kunnallisiin virkanimityksiin liittyvät päätökset noin kymmenen vuoden ajalta tähän päivään saakka.
– Päätöksiä on paljon ainakin määrällisesti, mutta löytyykö niistä selvää tulkintalinjaa? Päätösten perustelut kiinnostavat kovasti.
Ovaska arvelee, että jos korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä löytyy jotakin erityisen kiinnostavaa, hän hankkii käsiinsä kaikki asiakirjat lähtien kunnan muistioista.
– Poliittisia virkanimityksiä tutkittaessa on päästävä pintaa syvemmälle.
Lakia ei tunneta
Mitä poliittinen virkanimitys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan, siihenkin tutkijan on haettava vastaus.
– Oikeuskirjallisuudesta löytyy määritelmä, mutta se kaipaa päivitystä. Tällä vuosituhannella kukaan ei ole pohtinut asiaa ainakaan ääneen.
Kunnallisessa virantäytössä kohtaavat harkintavalta, yleiset nimitysperusteet ja kunnallinen itsehallinto.
– Miten kunnan harkintavalta konkretisoituu? Milloin ja missä yhteyksissä poliittiset virkanimitykset ovat sallittuja lain näkökulmasta vai ovatko? Olen lukenut paljon virantäyttöpäätöksiä ja välillä näkee, että lakia ei tunneta. Perustuslain muutos on ollut tärkeä nimitysperusteiden soveltamisen kannalta, mutta muistetaanko sitä?
Tutkija toivoo voivansa laatia väitöskirjan lisäksi kunnille oppaan, kuinka valita viranhaltija lainmukaisesti ja millä perustein.
– Päätöksenteossa on kyse myös kansalaisten oikeusturvasta; heidän pitää pystyä luottamaan päätöksiin.
Maria Ovaskalla itsellään ei ole poliittisia kytköksiä: ei puoluekantaa, ei intressejä poliittiseen toimintaan, eikä hän edes osallistu järjestötoimintaan.
– Puolueettomuudesta on pelkkää plussaa ja toivon, että se aikanaan myös huokuu väitöskirjasta läpi.
Maria Ovaska työstää tutkimustaan Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella Joensuussa.
Tutkimusta rahoittaa KAKS.
Kommentit