Lähdimme MuuSuomi tv-ohjelmassa liikkeelle tarkoituksena kertoa, että tieto kaiken kurjistumisesta Kehä ykkösen pohjoispuolella on myytti, joka pitää tutkia oikein kameran kanssa.
Olemme Markku Veijalaisen kanssa kuvanneet lähes vuoden päivät satoja tarinoita ensin Luhangalla ja Konnevedellä, sitten Kunnallisalan kehittämissäätiön kanssa järjestetyn lisähaun jälkeen myös Pyhännällä, Sysmässä ja Lapinjärvellä. Olemme etsineet pienten paikkakuntien sielunmaisemaa ja selviytymisen tapoja kaupungistuvassa maailmassa.
Tämä monikanavaisen levityksen tv-ja verkkomediallinen juttusarja olisi pitänyt tehdä todisteeksi toimivasta yhteisöelämästä jo kauan sitten. Emme ole vierailleet kunnissa, vaan kohdanneet MuuSuomen keskellä yhteisöjä paikkakunnilla, joiden ei pitäisi, pienen kokonsa vuoksi, millään muodoin selvitä ilman liitoksia suurempiin.
Ajatelkaapa nyt Manner-Suomen kaikista pienintä Luhankaa Keski-Suomen etelärajalla. Väestömäärällä mitattuna ei Luhangalla ei olisi mitään mahdollisuutta keskityssuomessa, mutta niin vaan on seudun alhaisin kunnallisveroprosentti, kymppitonnin vauvabonus ja uusi koulu, joka palvelee myös naapureita. Kunnanjohtaja Tuomo Kärnä todistaa, kuinka vanhasta väestä pidetään huolta.
Konnevedellä kohtasimme elinvoimaa niin kunnantalolla kuin ennen muuta yrityselämässä. Istunmäen kyläkoululta löysimme virtuaaliyrittäjä Heidi Aution, joka kutsui firmaan keskelle metsää. Siellä Heidin korttipajassa oli merkittävän liikevaihdon jo saavuttanut, paperisia askertelutarvikkeita eri maailman markkinoilta näprääjille verkkokauppana välittävä digitaaliprosessi, jota kaksi naista pyörittää.
Kun saimme suumme hämästykseltä kiinni vierailimme yli 30 henkeä työllistävällä metsäfirma Varis Forestilla veljesten Mikon ja Manun luona todistamassa koneellistettua, mutta luontoa varjelevaa kaatoprosessia, jossa automatisoitu prosessi leimasi rungot sahan tarkkuudella.
Konnevesi on Äänekosken biomassatehtaan naapurissa, Varis Forestin kaatamaa puuta menee sinne. Se tehdään selluksi ja lähetetään Helsingin Vuosaaren satamasta maailman turuille. Konneveden puu ja Äänekosken sellu työllistävät näin melkoista määräan myös stadilaisia duunareita.
Mikä on pitänyt Konneveden eloisana? ”Yhteistyö, innovaatio ja usko omiin kykyihin;” kertoo paikallinen pankkipatruuna Ari Heikkilä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö pyysi 140:ltä alle 5 000 asukkaan kunnalta tarinoita, joita AlfaTV, Youtube ja muu kumppanimedia voisivat levittää jo keväällä, mutta erityisesti tulevana loka-marraskuuna 2020.
MuuSuomi -tarinoita kehäykkösen paremmalta puolelta ohjelman tuotantoryhmä on jututtanut, kohdannut ja ihmetellyt kolmea uutta pikkupaikka-jättiläistä; Pohjois- Pohjanmaan Pyhännän, Päijät-Hämeen Sysmän ja Koillis-Uudenmaan Lapinjärven ihmeiden tekijöitä kesän aikana ja syksyn koittaessa.
Pyhännän ihmeet
Tuota kurjistuvien paikkojen lainalaisuutta koskevaa ennakkoluuloisuutta koskien ovat ainakin tekijät häpnaadiila lyötyjä.
Otetaanpa seuraavaksi esimerkiksi Suomen teollistunein kunta Pyhäntä ja 1 600 pyhäntäläistä.
Siellä huomattiin väestökadon ensimerkit jo 60 vuotta sitten. Vastaus oli teollisuus, tarkemmin puuteollisuus. Kunta teki viemärit, hallit, veti sähköt ja valitsi firmalle 28-vuotiaan johtajan Veijo Sydänmetsän.
Se oli hyvää herraonnea. Sydänmaan perheen omistuksessa on syntynyt nykyinen maan toiseksi suurin valmistalokonserni PRT-tuote, joka käsittää tunnetut talobrändit Jukka-talot, Kontio-tuotteet ja Lapplitalot tytäryhtiöinä.
Veijo Sydänmetsästä muodostui – kunnan aloitteen kautta – Pyhännän suurmies, jonka yritysten menestys on merkinnyt valtavaa lisäaaltoa Pyhännän taloteollisuudessa, josta esimerkkinä ovat myös LappWallin tehtaat ja saunarakentamisen innovaatiosta kasvaneen Salvoksen tehtaat.
Kun kasvu alkoi kiihtyä Sydänmetsän talotehtailla, huomasi nykyinen teollisuusneuvos, että myös puumiesten vaimoille pitää löytyä maatalouspitäjästä töitä. Perustettiin ruokapuolen yritys – kunnan toimesta sekin, ensin tekemään paahdettua sipulia, josta pian siirryttiin mausteisiin ja kastikkeisiin. Tänään Maustaja Oy tuottaa 60 prosenttia Suomen sinapista ja ketsupista. Maustaja toimii vahvana sopimusvalmistajana ilman omia brändejä. Se valmistaa ja pakkaa tunnettuja tuotemerkkejä muun muassa Turun Sinappia Unileverille Puolan harhamatkan jälkeen.
Maustaja kokeili myös chipsien valmistusta, joka on nyt johtanut Suomen mantereen suurimman toimijan Real Snacksin syntyyn. Real Snacks Oy ja innovatiivinen ja kasvava valmisruokavalmistaja Feelia listattiiin Fodelia-konsernin osina viime vuonna Helsingin pörssiin Nasdaq North Star -listalle kotiosoitteena Pyhäntä. Fodelia kasvoi 2019 reilut 30 prosenttia arvoltaan ja nytkin koronaoloissa 20-25 prosentin vauhdilla.
Pyhännän työpaikkaomavaraisuus on yli 130 prosenttia, teollisia työpaikkoja on yli 60 prosenttia maatalouden työllistäessä enää 7 prosenttia työvoimasta. Kunta näki, teki ja antoi markkinatalouden puhua.
Kauneus muutettiin elinkeinoksi Sysmässä
Sysmä on ihan erilainen tarina. Teollisuudesta ei ole tietoakaan, sen sijaan luonnon kauneus ja kulttuuri on otettu vetojuhdiksi.
Pyhäntään verrattuna Sysmän kunnan talous on tiukilla, mutta ei ahtaalla, sitä todistaa kesän 2020 uuden koulun suuri, kahdeksan miljoonan euron investointipäätös.
Sysmän väestörakenne on erikoinen. Sysmäläisiä on itseään vain 3 600 asukasta, mutta vierasasukkaita yli 3 000:ssa loma-asunnossa lähes 9 000, kulkijoita ja kävijöitä mainitsematta.
Sysmän kunta omistaa keskellä kylää niin suositun rantaravintola Marinan kuin karavaanarien ja telttailijoiden ja130 ihmistä mökittävän kolmen tähden Camping Sysmän lerintäalueen, jonka se on kilpailuttanut yritysten hoitoon.
Sysmän matkailua avartaa myös upouusi luonnonkaunis viiden tähden Ilola Inn -hotelli Päijänteen rannalla. Suurelle osalle suomalaisia on tuttu 1970-luvulla avattu taidekeskus Suvi-Pinx, jonka kunta osti 2015 ja vuokrasi ravintoloineen nykyisen Pinxinmäen vetäjälle Yrjänä Ahdolle.
Sysmä on suhdanneherkkä, sesonki on kesä, pääosin juhannuksesta koulujen alkuun, jolloin vuoden tulot saadaan. Ihmeisiin kuuluu, että tänäkin koronavuonna rämmittiin kuivana läpi, vaikka suuret tapahtumat, muun muassa Kirjakylä- ja Uotin päivät jäivät väliin.
Ilman kunnan rakennuslupapalveluja ja tonttitarjontaa ei olisi vapaa-ajan asukkaita, ilman kunnan panostuksia ei olisi ratkaisevia matkailupalveluita – joita ilman kausiyrittäminen ei olisi kuvassa mukana, Ja ilman niitä ei olisi suuria tapahtumia ja vierailjoita.
Pienikin kunta voi valita oman tiensä – politiikka on tahdon asia.
Lapinjärvi – ihmislähtöinen edelläkävijä kunta
– Miksi tehdä sitä mitä kaikki muut tekevät? Miksemme voisi tehdä jotakin, mitä kukaan muu ei tee ja samalla ratkaista meidän ja muidenkin kuntien ongelmia? Näin Lapinjärvellä pohdittiin jo vuonna 2014. Lapinjärvellä oli oivallettu tärkeä asia: kaikki hyvät asiat syntyvät yhdessä. Kunta ei voi yksin osata kaikkea ja näin ollen on tärkeää osata verkostoitua.
Lapinjärvellä kulkijaa odottaa kaunis pääraitti. Vanhat rakennukset ja kivikirkko ovat kylä lähellä Helsinkiä. Keltainen, puinen kunnantalo keskellä kylää sai tien toisella puolella olevaan puistoon maitolaiturista valmistetun Pussauskopin kuvastamaan Lapinjärven kunnan johdon naisenergiaa – pehmeitä arvoja – joka on onnistunut ottamaan lapinjärveläiset mukaan tekemiseen.
Kunnanjohtaja Tiina Heikka pursuaa kuntalaisten kanssa lämpimiä aloitteita ja yhteisöelämää.
” Rakkautta on ymmärrys siitä, että me kaikki olemme vain ihmisiä. Ja vielä keskeneräisiä. Haastan kaikki teidät Rakkautta on -kampanjaan suhtautumaan kanssaihmisiin rakkaudella – arvostavasti ja kunnioittavasti, niin tavatessa, selän takana puhuttaessa kuin sosiaalisessa mediassa”, kirjoitti kunnanjohtaja asukkailleen tässä taannoin.
”Me olemme kovia puhumaan. Sanon usein, että jos tavallisesti varaatte aikaa tunnin, niin varatkaapa Lapinjärvellä kaksi.”
Lapinjärven kunta kannustaa paikallisia toimijoita hakemaan joukkorahoitusta hyvien ideoiden toteuttamiseen. Koko Kylän Työhuone kokoaa eri alojen tekijöitä ja osaajia saman katon alle. Etätyöntekijät, yrittäjät, työttömät, eläkeläiset, opiskelijat, kaikki ovat tervetulleita työhuoneelle.
Lapinjärvellä asuu 2 706 ihmistä. Asukkaista kolmannes on ruotsinkielisiä. Lisää väkeä houkutellaan; kunta toteuttaa uutta yhteisöllistä, puurakentamisen asuinaluetta Husulanmäelle. Alueen kaavoitustyö pohjautuu arkkitehti Hanna Jahkosen palkittuun diplomityöhön.
Matalan kynnyksen avustuksena toimii niin sanottu Ihku-raha (300 euroa), jonka voi saada yhdistys, yritys tai yksityinen yhteiseen hyvään. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä on Lapinjärvellä hyödynnetty isoissa ja pienissä asioissa.
Kolme uutta tarinaa, kolme erilaista taloustilannetta, keinovalikoimaa, erilaisia ratkaisuja. Yksi ja sama valtti: yhdessä tekeminen.
Kunnallisalan kehittämissäätiö nostaa 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi esiin pienten kuntien elämää, erikoisuuksia ja vahvuuksia.
HYVÄN PÄIVÄ. AlfaTV lauantaisin 10.10.2020 alkaen klo 16.30-17.30, kahdeksan osaa. Isäntänä Veli-Antti Savolainen, ohjaaja Markku Veijalainen.
MUUSUOMI tv -ohjelma Hyvän Päivässä, tarinoita Kehä ykkösen paremmalta puolelta.
Lisäjakeluja:
YOU TUBE: HYVÄN PÄIVÄ: https://www.youtube.com/channel/ UCUAMDFOJl2jD1yHPVE4bWsQ
KUMPPANIMEDIA: kaks.fi
Kommentit