muualtapoimittua / 13.06.2016

Sote-virkamiehet pelkäävät: Kustannukset karkaavat eikä yhdenvertaisuus toteudu ehdotetussa valinnanvapausmallissa

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

1 kommentti

  1. VALINNANVAPAUS JA SOTEPALVELUT

    Yksi tämän hetken poliittinen mantra on sotepalvelujen käyttäjien valinnanvapaus. Äärimmillään tämä johtaisi siihen, että yksityiset ja julkiset sotepalveluiden tuottajat joutuisivat todelliseen kilpailutilanteeseen. Pikaisesti arvioiden tämä vaikuttaisi hyvältä ajatukselta.
    Talousreorian täydellinen kilpailu tarkoittaa sitä, että kuluttajalla on täydellinen tietämys markkinoilla tarjottavista hyödykkeistä ja tuottajilla on täydellinen tietämys kuluttajien preferensseistä. Miten on sotepalvelujen suhteen elävässä elämässä?
    Kuluttajajalla (eli sotepalvelun käyttäjällä) ei ole täydellistä tietämystä sotepalveluiden tuottajista. Tuottajat (sotepalveluiden) tietävät esimerkiksi erilaisten tiedostojen ja laajan koulutuksen sekä kokemuksen perusteella huomattavan määrän kuluttajan tarpeista. Täydellisen kilpailun ehdot eivät siis täyty eli ei voida puhua markkinaperustaisesta ratkaisusta. Julkisuudessa korostetaan asiakkaiden valinnan vapauden hyötyjä, mutta koska markkinoilla vallitsee epäsymmetrinen informaatio voivat tuottajat määritellä mitä palveluja kuluttaja tarvitsee. Lisäksi on huomioitava budjettirajoite – sotepalvelujen käyttäjien käytettävissä olevat varat ovat erisuuruisia.
    Sotepalveluiden valinnanvapauden puolustajat perustelevat näkemystään esimerkiksi palvelujen laadun paranemisella. Julkisen sektorin kilpailuttamissa palveluissa hinta on määräävä tekijä – laadun merkityksen jäädessä alkutarjouspyyntömäärittelyjen jälkeen jopa nollaan prosenttiin. Tosin on muistettava, että Aluehallintoviraston velvollisus on pitää rekisteriä yksityisistä sotepalvelujen tuottajista ja kyseiseen rekisteriin kuuluminen on edes jonkinlainen tae tuotettavan sotepalvelun laadusta.
    Verrataanpa tilannetta vaikka käytetyn auton kauppaan: myyjä tietää ja tuntee kaupan kohteen huomattavasti paremmin kuin potentiaalinen ostaja. Ostajaa onkin tämän vuoksi suojattu esimerkiksi kuluttajansuojalainsäädännöllä.
    Yksinkertaistaen: sotepalvelujen kuluttajille annetaan kuva, että heillä olisi aito valintatilanne sotepalvelujen markkinoilla. Tosiasiallisesti sotepalvelujen kuluttajille pitäisi kertoa, että heidän päätöksentekonsa perustuu epäsymmetriseen informaatioon ja (usein) subjektiiviseen mielikuvaan sotepalvelun tuottajasta eli todellista markkinaperusteista tilannetta ei ole olemassa.

    Jussi Y. Hyry
    YTM, AmO, tradenomi (AMK),
    Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen 2. vpj., yhtymävaltuuston jäsen, Kajaani

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.